Karsintatehtävää varten on tehty sorvipuu on samanlainen kuin kilpailutehtävissä. Kuva: Petteri Kivimäki
67-vuotias ja 120 kiloa penkkaava Pentti on yksi Suomen parhaista moottorisahaajista
Moottorisahauksen MM-kisoihin tähyävä Pentti Paananen on löytänyt lajista elämänsisältöä. Tekemistä piisaa myös oman korjaamopajan parissa.TilaajalleViitasaari
Pentti Paananen harjoittelee sahakisoihin kotipihallaan. Kuva: Petteri KivimäkiUkkosmyrsky on kaatanut edellisiltana parikymmentä puuta Pentti Paanasen rantatontilta Viitasaaren Keihärinkoskella, mutta itse isäntä ei ole asiasta moksiskaan
”Nämä tuulenkaadot tulivat hyvään saumaan, koska niitä raivatessa saan ylläpidettyä sahaustuntumaa. Puiden karsiminen käy hyvästä treenistä”, Pentti Paananen summaa.
67-vuotias Paananen on Suomen parhaita moottorisahaajia. Hän saavutti moottorisahauksen SM-kisoissa pronssia tänä kesänä ja on aiemmin saanut kaksi hopeaa. Viime vuonna hän edusti Suomea MM-kisoissa Itävallan Wienissä.
Parhaillaan hän tähyää vuoden 2026 MM-kilpailuihin, jotka käydään Slovenian Šentjernej’ssa maaliskuussa 2026.
”Sahaamista harjoittelen sen verran, että saha tuntuu kevyeltä. Saha painaa jopa 9 kiloa, joten voimaa tarvitaan.”
Paanaselle saha on ollut työvälineenä tuttu pienestä pitäen, vaikka ammattimetsurina hän ei ole työskennellyt.
Hän innostui kilpamoottorisahauksesta viisikymppisenä käydessään Konneveden Veikon savotta -tapahtumassa.
”Totesin, että tuohan on hienoa hommaa ja voisin siinä jopa pärjätä. Samoihin aikoihin tutustuin pihtiputaalaiseen maailmanmestariin Matti Saastamoiseen ja kävin hänen luonaan treeneissä. Vuonna 2007 osallistuin ensimmäisiin kisoihin Ranuan hillamarkkinoilla. Sitten laji vei mennessään ja aloin kiertää kilpailuja”, Paananen kertaa polkuaan.
Moottorisahauskilpailu sisältää viisi osatehtävää, jotka liittyvät normaaliin metsätyöhön. Treenatessa Paananen käyttää omia menetelmiä ja itse tekemiä harjoitteluvälineitä.
Pihalla olevalla harjoittelupaikalla on sorvattuja tukkeja sekä karsintatehtävää varten tehty sorvipuu, johon on kiinnitetty 30-millisiä tappeja. Tallissa on itse tehdyt punttivehkeet, joilla Paananen ylläpitää lihaskuntoaan.
”Valmistaudun kisoihin pitämällä kuntopiiriä. Jos edelliset kisat ovat menneet hyvin, käyn läpi lähinnä kilpailutehtävät. Sahaamista harjoittelen sen verran, että saha tuntuu kevyeltä. Saha painaa jopa 9 kiloa, joten voimaa tarvitaan.”
Puunkorjauksen koneellistuminen on supistanut ammattimetsureiden määrän murto-osaan takavuosista, ja myös kilpailuissa on ollut vähemmän osallistujia. Taitavia sahankäsittelijöitä kuitenkin vielä löytyy.
Viime aikoina Paananen on huomannut, että kilpasahaajien joukkoon on tullut nuorempaa väkeä sekä naisia.
”He pistävät kampoihin meille vanhoille ukoille monissa tehtävissä”, Paananen virnistää iloisena.
Sahaamisen lisäksi Pentti harrastaa vanhoja ajoneuvoja. Poliisin vanhoja BMW-merkkisiä löytyy useita. Kuva: Petteri KivimäkiPaananen asuu yksin lapsuudenkodissaan 1952 rakennetulla pientilalla.
Myös Keihärinkosken kylä menetti väestöään 1960–70-luvuilla suuressa muuttoaallossa. Paanasen pienviljelijäperhe muutti Mäntsälään työn vuoksi vuonna 1970, mutta palasi kylälle isän sairastuttua kahdeksan vuotta myöhemmin.
”Kävin Mäntsälässä koulut ja valmistuin putkiasentajaksi. Olin 18-vuotias, kun muutimme takaisin Keihärinkoskelle. Piti keksiä tekemistä. Aloin viljellä peltoja ja harjoittaa korjaamotoimintaa vanhassa riihessä”, Paananen muistelee.
Paananen on jo eläkkeellä, mutta hän korjailee yhä autoja, traktoreita ja kaikenlaisia pienkoneita. Myös putkimiehen ja maalaustyöt taittuvat tarvittaessa.
Hänet tunnetaan kylän monitoimimiehenä, joka laittaa vehkeet kuntoon. Kaikenlainen korjausapu on tärkeää etenkin iäkkäille ja autottomille asukkaille, koska Viitasaaren taajamaan on 25 kilometriä.
”Olen monipuolinen ja osaan auttaa erilaisissa asioissa. Siitä on ollut hyötyä, koska pienellä kylällä ei pärjää yhtä työtä tekemällä. Työnteko on minulle erittäin tärkeää. Lomailusta ei tule mitään, koska en jaksa olla toimettomana kolmea päivää pidempään”, Paananen sanoo.
Moottorisahakilpailuissa vaaditaan hyviä hermoja. Tasaisissa kilpailuissa voittaja on usein se, joka saa vähiten virhepisteitä.
”Tiedän monia huippuhyviä sahaajia, jotka pärjäisivät kisoissa, mutta he eivät uskalla esiintyä yleisön edessä. Itse koen vahvuudeksi sen, että pysyn rauhallisena kisatilanteissa – mitä isompi kilpailu on, sitä rennompi olen.”
Sahauskisojen myötä Paananen on nähnyt maailmaa ja tutustunut uusiin ihmisiin. Hän on ikäisekseen riuskassa kunnossa. Penkistä nousee 120 kiloa.
”Sahausharrastus on erityisen hyödyllinen iän karttuessa. Se auttaa ylläpitämään kuntoa ja satsaamaan liikkumiseen. Siitä on apua ihan jokapäiväisessä elämässä”, Paananen tuumaa.
Paanasen tontilta löytyy ajoneuvo poikineen. Moottoripyöriä, autoja, moottorikelkkoja ja pienkoneita on moneen lähtöön ja niitä katsellessa vierähtää tovi jos toinen.
”Ensimmäinen oma kulkuneuvo oli isältä jäänyt vuosimallin -59 MZ-moottoripyörä. Siitä lähtien mopoja, moottoripyöriä ja autoja on tullut hommattua ihan riittävästi. Viime viikolla jäi taas yksi auto pihaan.”
Vanhojen ajoneuvojen parissa riittää puuhasteltavaa. Myös itäsaksalainen prätkävanhus on laitettu siistiksi. Kuva: Petteri KivimäkiPentti Paananen
Vuonna 1957 syntynyt maanviljelijä, eläkkeellä oleva yrittäjä ja kilpamoottorisahaaja. Koulutukseltaan putkimies ja maalari.
Asuu Viitasaaren Keihärinkoskella.
Osallistunut yli sataan moottorisahauskilpailuun. Saavuttanut kaksi SM-hopeaa ja yhden pronssin sekä edusti Suomea vuoden 2024 MM-kisoissa Itävallassa. Tähtää vuoden 2026 MM-kisoihin Sloveniaan.
Moottorisahauskilpailussa voittaja ratkotaan tekniikkaa ja nopeutta vaativissa tehtävissä, kuten puun kaadossa, teräketjun vaihdossa, alta-päältä-sahaamisessa, tarkkuuskatkaisussa ja karsinnassa.
Paanasen valttina on nopeus. Hän on vaihtanut moottorisahan teräketjun 8,6 sekunnissa.
Takavuosina Paananen kulki ahkerasti poliisin ja puolustusvoimien huutokaupoissa. Enimmillään hänellä oli kuusitoista BMW-poliisimoottoripyörää, mutta määrä on kutistunut muutamaan yksilöön.
”1980–90-luvuilla ostin, kunnostin ja myin eteenpäin poliisien Saabeja sekä Transporter-pakettiautoja, mutta kumpiakaan minulla ei ole ollut enää vuosiin.”
Paananen lopetti huutokaupat niiden siirryttyä nettiin muutama vuosi sitten.
”Ennen poliisien huutokaupoissa huudettiin mies miestä vastaan ja usein toiselta loppuivat rahat. Nettihuutokaupoissa käy yleensä niin, että viimeisenä lauantaina hinnat kohoavat, kun ihmiset korottavat huutojaan illanvieton aikana.”
Paanasen tallista löytyy myös kauramoottoreita: kaksi eläkkeellä olevaa ravihevosta, joista toinen on ravannut Yhdysvalloissa asti. Myös hevosten hoitaminen on hänelle elämäntapa.
Maaseutu ja kotitila tarjoavat Paanaselle miljöön, jossa saa harrastaa mitä tahansa ja milloin vain. Hän harrasti aiemmin ilmailua, mutta lentoharrastus loppui lähipiirissä sattuneen lento-onnettomuuden jälkeen.
”Lensin ultrakevyellä lentokoneella ja suunnittelin kiitoradan rakentamista omalle pellolle. Nyt drone-laitteet kiinnostavat. Voisin kuvata esimerkiksi hevosia ilmasta”, Paananen kaavailee pikkupoikamaista intoa puhkuen.
Kokenut moottorisahauskilpailija Pentti Paananen löytää elämänsisältöä ja iloa monipuolisesta tekemisestä kotitilallaan Viitasaarella. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
