Moni suomalainen tekee tämän virheen astianpesukoneen kanssa − voi johtaa yli 100 000 euron laskuun
Myrskyssä ja rankkasateessa katon läpi tulleen sadeveden aiheuttamaa vesivahinkoakaan ei aina korvata vakuutuksesta.
Kaikkia kodin vesivahinkoja ei suinkaan korvata automaattisesti. Arkistokuva. Kuva: Rami MarjamäkiSuomalaisilla on monia sitkeitä harhaluuloja kodin riskeistä ja niiden vakuuttamisesta, selviää Pohjola-vakuutuksen riskiprofiili-testistä. Etenkin vuotovahingot käyvät usein hyvin kalliiksi, vaikka moni niistä olisi ollut vältettävissä kokonaan tai osittain.
Lähes puolet vastaajista jättää astianpesukoneen päälle ilman valvontaa. Testin tehneistä noin puolet myös olettaa, että kotivakuutus korvaa aina astianpesukoneen aiheuttaman vesivahingon keittiössä.
”Vakuutus ei korvaa vahinkoja välttämättä täysimääräisesti, jos astianpesukone on jätetty päälle ilman valvontaa, ja se aiheuttaa vesivahingon asukkaan poissaolon aikana”, kertoo Hannu Partanen Pohjola-vakuutuksesta tiedotteessa.
”Vakuutus ei korvaa vahinkoja välttämättä täysimääräisesti, jos astianpesukone on jätetty päälle ilman valvontaa.”
Asumisen riskiprofiili-testi on kerännyt vuodesta 2022 lähtien suomalaisten käsityksiä kodin riskeistä ja niiden vakuutuksista. Testiin on vastannut lähes 50 000 suomalaista.
Pohjola-vakuutuksen tilastojen mukaan vuotovahingot aiheuttavat palovahinkojen ohella kaikkein kalleimmat vahingot.
Eniten vuotovahinkoja aiheuttaa astianpesukoneen tulo- ja poistoletkujen irtoaminen, vuotaminen tai rikkoutuminen. Pahimmillaan vuotovahinkojen kustannukset voivat nousta yli 100 000 euroon.
”Putkiliitosten ja letkujen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja kuluvat osat, kuten poistoletku, lisäksi uusia määräajoin”, Partanen neuvoo.
”Asuinkiinteistön lisäksi myös tontin ojat, salaojat ja sadevesikaivot sekä pumppaamot kuuluvat kiinteistönomistajan vastuulle.”
Omakotitalossa asuvista reilu neljännes olettaa, että kotivakuutus korvaa myrskyssä ja rankkasateessa katon läpi tulleen sadeveden aiheuttaman vesivahingon kaikissa tilanteissa. Neljännes toisaalta olettaa, että kotivakuutus ei koskaan korvaa tällaisessa tapauksessa syntyneitä vahinkoja.
”Kotivakuutus korvaa sateiden aiheuttamia vesivahinkoja tilanteessa, jossa myrsky kaataa puun rakennuksen päälle ja rikkoo katon, ja sadevesi pääsee sen kautta sisään.”
Jos vesi pääsee talon rakenteisiin epätiiviistä kohdasta ilman, että siihen liittyy esimerkiksi myrskyn aiheuttama rikkouma, voi vahingon syyksi osoittautua rakennusvirhe tai katon huono kunto, eikä myrsky.
”Tällaisessa tapauksessa kotivakuutus ei korvaa kustannuksia. Siksi on tärkeää, että katon kunto tarkistetaan vuosittain”, kertoo Partanen.
”On tärkeää, että katon kunto tarkistetaan vuosittain.”
Tontin salaojat tarkistaa kerran vuodessa vain 40 prosenttia vastaajista.
”Asuinkiinteistön lisäksi myös tontin ojat, salaojat ja sadevesikaivot sekä pumppaamot kuuluvat kiinteistönomistajan vastuulle.”
Ojitusten ja sadevesikaivojen toimintakunto vaatii kattojen tapaan jokavuotisen tarkastuksen.
”Jos vahinkoa pääsee syntymään huollon laiminlyönnin vuoksi, voi vakuutuskorvaukseen tulla vähennystä”, Partanen neuvoo.
- Osaston luetuimmat
