• MT 100 vuotta sitten: 183 kappaletta nykyään rauhoitettua matelijaa kohtasi kuoleman vuonna 1925

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 5.5.1925 myös höyrylaivaa kohdanneesta onnettomuudesta.
    Kyy on nykyään rauhoitettu, mutta sata vuotta sitten 183 kyytä pääsi hengestään.
    Kyy on nykyään rauhoitettu, mutta sata vuotta sitten 183 kyytä pääsi hengestään. Kuva: Kansallisarkisto
    Koti|Historia ja perinne
    4.5.202517:30
    Tuovi Mäkipere

    Oli käärmeitä.

    Viime viikolla löysivät eräät henkilöt Nivalan Järvikylässä läheltä Nokkauksen hyttiä rämeen laidasta käärmeiden talvimajan suuren kannon alta. Olikin siellä aikamoinen perhekunta kun yhdellä kertaa tappoivat 183 kpl. kyytä.

    Siinä oli kaiken kokoista ja näköistä, vaan armotta kaikki saivat petkelimen iskun niskaansa. Sittemmin on vielä tapettu samasta paikasta lisää, että noin viikon aikana on niitä tapettu kaikkiaan 215 kappaletta.

    Vielä vaivasi huomattavasti niitä talvi-uni kun eivät voineet pakoon päästä vaikka kyllä elivät.

    Lisää aiheesta
    • Luonnonsuojelulain rauhoittamaa kyykäärmettä ei saa tappaa ilman perusteltua syytä. Kyy on maamme ainoa myrkkykäärme.

      Luonto | Kevät toi jälleen kyyryntäyksen Monnin koulun pihalle ‒ välitunnit kuluvat varmuuden vuoksi sisällä

    Piensähkölaitoksia mainosti Hartmannin koneliike.
    Piensähkölaitoksia mainosti Hartmannin koneliike. Kuva: Kansallisarkisto

    Höyrylaiva ”Koski” kaatunut.

    Vappuna iltapäivällä, kun höyrylaiva ”Koski” oli tavanmukaisella kulkuvuorollaan matkalla Taipalsaarelle, ajoi se Ilukansaaren lähellä vedenalaiselle luodolle ja kaatui.

    Laivalla oli useita matkustajia sekä runsaasti lastia, mutta onneksi ei yhtään ihmishenkeä tuhoutunut. Muutamat matkustajat saivat palohaavoja, kiiruhtaessaan laivan kaatuessa ulos peräsalongista, jonne kuljetaan konehuoneen kautta.

    Laivan omistavat hrat Taika ja Karkia ja on sen pelastamiseksi ryhdytty toimenpiteisiin. Pelastaminen ei tuottane suuria vaikeuksia, sillä laiva makaa kyljellään, toisen sivun ollessa vedenpinnan yläpuolella.

    Lastina oli laivalla jauhoja ja muuta kauppatavaraa, joka todennäköisesti pilaantui kokonaan.

    Lisää aiheesta
    • Caj Björkbom lappaa hiiliä satamajäänmurtaja Turson tulipesään.

      Koneet ja kulkuneuvot | Video: Näin toimii Suomen ainut kivihiilellä käyvä höyrylaiva, jossa 36 000 litraa kiehuvaa vettä antaa tehot jäänmurtajalle

    Jalkakytkyitä oli myynnissä Eläinsuojelustoimistossa vuonna 1925.
    Jalkakytkyitä oli myynnissä Eläinsuojelustoimistossa vuonna 1925. Kuva: Kansallisarkisto

    Takatalvi.

    Lauantaina oli Kalajoella vielä rekikeliä, mutta iltapäivällä alkoi ilma lauhtua. Kova takatalvi tuli Pyhäjoellekin vapunpäivänä.

    Jo huhtikuun 30 p:nä sateli lunta, joka jatkui koko seuraavan yön ja vapunpäivän. Lunta karttui noin 7–8 senttimetrin vahvuudelta.

    Lisää aiheesta
    • Kyynpurema on kuitenkin aina syy hakeutua lääkäriin, sillä alkuvaiheessa pureman vakavuutta on vaikea arvioida ja oireet voivat kehittyä hiljalleen tuntien kuluessa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA.

      Koti | Kyynpurema on harvoin vaarallinen, mutta se on silti syy hakeutua lääkäriin

    • Paraisilla Roger Lindroos pääsi pellolle ja varhaisperunan istutukseen 6. maaliskuuta.

      Maatalousyrittäjät | Kasvukausi pitenee, mutta talvista ei suinkaan tule kasveille helpompia

    • Poronomistaja sai saaliiksi ahmoja, kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus 28.3.1925.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Majava muutti ahmat tuhansiksi markoiksi

    Artikkelin aiheet
    historian tapahtumat
    eläimet ja luonto
    sääilmiöt
    Maaseudun Tulevaisuus
    suomen paikat
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää