• Amalia- ja Metku-koirat ovat Teppo ja Suvi Heinolan silmäterät. Eläväinen koirakaksikko kirmaa vapaana aidatulla, isolla pihalla.
    Amalia- ja Metku-koirat ovat Teppo ja Suvi Heinolan silmäterät. Eläväinen koirakaksikko kirmaa vapaana aidatulla, isolla pihalla. Kuva: Petteri Kivimäki

    Eläimellistä elämää

    Eläinlääkäripariskunta Suvi ja Teppo Heinolan arki on palkkatyötä eläinklinikalla ja vapaa-aikaa oman eläinlauman parissa.
    Tilaajalle
    Koti|Lemmikit
    8.3.202614:00
    Kirsi Haapamatti
    Kangasniemi

    Kymmenentuhatta askelta. Sellaisen määrän askeleita eläinlääkäri Teppo Heinolan, 54, älykello työpäivän päätteeksi antaa. Kollegan, puoliso Suvi Heinolan, 47, rannekkeeseen askeleita kertyy 4 000. Samassa työssä, jyväskyläläisellä eläinklinikalla.

    ”Jep, niin rauhaton minä olen. En pysty kovin kauaa olemaan paikallani, kun pitää jo nousta ja kävellä. Joskus työkaverit vähän hermostuvatkin minuun”, Teppo Heinola sanoo.

    Niin vain eritahtiset aikanaan löysivät toisensa, missäpä muuallakaan kuin eläinlääkäriopintojen parissa. Teppo tosin oli opettaja ja Suvi opiskelija – rakkaus kuitenkin roihahti vasta opettaja-oppilas -asetelman jälkeen.

    Helsinkiläistaustaiset Heinolat ovat asuneet Kangasniemellä nyt parikymmentä vuotta. Iso-Häppälän ranta siintää taustalla. Teppo Heinola pilkkii järvestä talvisin.
    Helsinkiläistaustaiset Heinolat ovat asuneet Kangasniemellä nyt parikymmentä vuotta. Iso-Häppälän ranta siintää taustalla. Teppo Heinola pilkkii järvestä talvisin. Kuva: Petteri Kivimäki

    Heinolat johtavat nyt eläinklinikkaa Jyväskylässä ja hoitavat pientä eläinlaumaansa Kangasniemellä. Yhteinen elämänrytmi on löytynyt hektistä eläinlääkärintyötä ja rauhallista maalaisarkea yhdistämällä.

    ”Näiden kahden yhdistäminen sujuu hyvin. Meillä on eläinten hoitoon niin hyvät rutiinit, että aivan huoletta voimme olla päivät töissä muualla”, Suvi Heinola sanoo.

    Puolisonsa lisää, että se on välttämätöntäkin.

    ”Kotona on tosi hyvä olla, mutta jos en päivittäin pääsisi ihmisten ilmoille ja töihin, tulisin hulluksi.”

    Suvi Heinola puolestaan viihtyisi kotimarkilla enemmänkin.

    ”Me olemme molemmat syntyneet ja kasvaneet Helsingissä, enkä minä ainakaan lapsena mitenkään haaveillut, että eläisinpä joskus maalla eläinten kanssa. Nyt, kun tässä on parikymmentä vuotta oltu, en kaipaa mitään muuta.”

    Lampaille on tehty talvilampola kasvihuoneesta. Jutuntekohetkellä oli paukkupakkaset, joten lampaiden asumusta oli hieman pienennetty lämmön vuoksi. Yleensä lampaat viettävät päivänsä pihatosta ulkoillen.
    Lampaille on tehty talvilampola kasvihuoneesta. Jutuntekohetkellä oli paukkupakkaset, joten lampaiden asumusta oli hieman pienennetty lämmön vuoksi. Yleensä lampaat viettävät päivänsä pihatosta ulkoillen. Kuva: Petteri Kivimäki

    Kantri ei ole ensimmäinen media, joka on Heinoloiden kotipihassa jutunteossa. He ovat sometähtiä. Teppo Heinolan masinoimaa Facebook-tilillä lukee yli 40 000 silmäparia. Hän on kirjoittanut eläimellisestä arjestaan kaksi kirjaa, tuorein julkaistiin juuri.

    Sosiaaliseen mediaan eläinlääkäripari sukelsi alun perin siksi, että vastaperustetulle eläinklinikalle piti saada asiakkaita. Somenäkyvyys voisi olla ratkaisu. Se oli sitä. Alma Vet on suosittu klinikka. Enää Heinolat eivät ole klinikkayrittäjiä, vaan käyvät siellä töissä.

    ”Olen halunnut somessa tuoda eläinlääkärin työtä lähestyttävämmäksi ja kertoa eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista maanläheisesti. Mielestäni tässä olen onnistunut.”

    Somekanavalla hän jakaa ymmärrettävässä muodossa tietoa vaikkapa koiran kylmänkestävyydestä, kissojen hampaidenhoidosta, mutta myös eläinkirurgiasta ja -lääkityksestä. Myös perheen omien eläinten arkeen kurkistellaan ja välillä lomamatkoihin kaukana Kangasniemeltä.

    ”Nykyisin ihmiset ovat vieraantuneita kuolemasta. Minusta on tärkeää, että ymmärretään, mistä liha, munat ja maito tulevat.”

    Teppo Heinola

    Heinoloiden reippaan hehtaarin tontilla Iso-Häppälä-järven rannalla asuu pariskunnan ja kahden yläkouluikäisen lapsen lisäksi kolme koiraa, 7 lammasta ja pieni sekarotuinen maatiaiskanaparvi.

    Pariskunta ajattelee, että eläinten parissa eläminen kasvattaa jo pienet lapset ymmärtämään elämän kiertokulkua. Niin esimerkiksi silloin, kun kanalan kukkolaumaa on harvennettava.

    ”Nykyisin ihmiset ovat vieraantuneita kuolemasta. Minusta on tärkeää, että ymmärretään, mistä liha, munat ja maito tulevat. Meillä lapset ovat oppineet, että kukkoja ei voi määräänsä enempää pitää parvessa kanoja kiusaamassa tai että peruuttamattomasti sairas eläin on lopetettava. Onhan se toki aina kova paikka, kun meillä eläimet ovat lemmikin asemassa”, Teppo Heinola sanoo.

    Heinoloiden kukot päätyvät pataan, elettyään ensin melkein vuoden ajan kukon kannalta täydellisen elämän. Ne saavat laiduntaa, kuopsuttaa ja pyrähdellä vapaana, aidatulla tontilla. Elävät lajityypillistä elämää, kuten parven kanatkin. Jos joskus harvoin kanahaukka harventaa parvea, sekin on osa elämää.

    ”Jos kana saisi itse valita, elääkö se sisällä hallissa tai häkissä lyhyen, mutta turvallisen elämän vai pidemmän elämän vapaasti, mutta kanahaukan tai ketun pelossa, uskon että se valitsisi jälkimmäisen”, Suvi Heinola sanoo.

    Vähään aikaan kukkoja ei ole padassa tosin nähty.

    ”Kanamme eivät ole kovin innokkaita hautomaan. Mutta fakta on, että kun tipuja tulee, niistä on aina todennäköisesti puolet kukkoja.”

    Perhe ostaa kaupasta lihaa ja maitotuotteita, mutta ruokavalio on menossa kasvisvoittoisempaan suuntaan. Lautasella on usein myös Teppo Heinolan kalansaalista. Kalat hän nappaa aktiivipyydyksillä, ei koskaan verkoilla.

    Heinoloiden lampaat, kainuunharmaat ja suomenlampaat, ovat paitsi lemmikkejä, myös villantuottajia. Suvi Heinola on opetellut keritsemään ne.

    ”Teen sen Fiskarseilla ja hitaasti. Lampaani ovat tottuneet verkkaisuuteen, minusta tuntuu, että ne oikein tykkäävät käsittelystä.”

    Kesäisin lampaat laiduntavat tontilla, joka on kauttaaltaan aidattu. Kasvimaa on aidattu erilleen, mutta muutoin lampailla on pääsy kaikkialle. Nurmikkoa ei ole tarvinnut leikata vuosiin.

    Omien lampaiden villasta tehdyissä vaatteissa kelpaa koreilla, mutta myös tarkenee hyvin.
    Omien lampaiden villasta tehdyissä vaatteissa kelpaa koreilla, mutta myös tarkenee hyvin. Kuva: Petteri Kivimäki

    Villa on Suvi Heinolan intohimo. Hän kehruuttaa lampaidensa villasta lankaa, käsinvärjää sitä ja neuloo villapaitoja, mekkoja, sukkia ja lapasia koko perheelle ja toisinaan myyntiinkin. Hän on myös osakkaana puumalalaisessa pienkehräämö Saimas Spinneryssä.

    ”Haluan, että suomalaisten alkuperäisrotuisten lampaiden hyvät ominaisuudet saisivat ansaitsemansa arvostuksen. On suuri merkitys sillä, miten villa pestään ja käsitellään”, hän tähdentää.

    ”Saimas Spinneryssä satsataan siihen, että villan parhaat ominaisuudet säilyvät aina lankaan ja lopputuotteeseen asti. Niin, että villapaita tai -sukka on yhtä lämmin ja ihana kuin se villa oli lampaankin päällä.”

    Teppo Heinola esittelee vaimonsa neulomia pilkkisukkia ja -käsineitä, joiden suojissa kätöset pysyvät lämpiminä. Käsineet on tosin tehty lampaanvillan sijaan koirankarvasta.

    Villainnostuksen taustalla on ajatus siitä, että maailma hukkuu tavaraan ja kertakäyttövaatteisiin.

    ”Villaa pitäisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän, eikä lykätä kompostiin tai polttaa. Tätä pitäisi yhteiskunnassa tukea, sillä tämähän vastaa juuri siihen, mitä nyt peräänkuulutetaan: kestävyyteen. Villavaate kestää vuosia ja taas vuosia. Lisäksi suomalaisten alkuperäisrotujen villa on ominaisuuksiltaan huippuluokkaa, jos vertaa vaikka merinoon”, Suvi Heinola sanoo.

    ”Kotona kaikki on jotenkin yksinkertaisempaa. On vain omat elukat, lapset ja järvi.”

    Teppo Heinola on kuvissa totuttu näkemään Amalia-airedalenterrierinsä kanssa. Suvi Heinolan koira puolestaan on Australian koolie Metku. Uusin lemmikki on miniatyyrinen Tintti, joka ottaa melko rauhallisesti Amalian ja Metkun rajuiksikin yltyvät leikit.

    Metkun Suvi Heinola on opettanut lammaspaimeneksi, ja koirasta onkin suuri apu lampaita siirrellessä.

    Kun ei olla töissä, Metku ja Amalia riehuvat ja pyörivät pitkin lumista pihaa kuin sekapäiset. Paimenviettiselle Metkulle on toisinaan pantava kevyt kuonokoppa, jottei se härkkisi Amaliaa leikin tuoksinassa.

    Kananmunia ei ole tarvinnut kaupasta ostaa, siitä pitää kanaparvi huolen. Silkkikana Pörrö pärjää hyvin isompien maatiaiskanojen ja vielä isompien orpingtonien keskellä. Majuri-kukko kiekaisee komeasti.
    Kananmunia ei ole tarvinnut kaupasta ostaa, siitä pitää kanaparvi huolen. Silkkikana Pörrö pärjää hyvin isompien maatiaiskanojen ja vielä isompien orpingtonien keskellä. Majuri-kukko kiekaisee komeasti. Kuva: Petteri Kivimäki

    Eläinlääkäripariskunta on yhdessä melkeinpä aina. He tekevät klinikalla samaa työvuoroa – jo ekologisuudenkin takia, sillä työmatka on 50 minuuttia suuntaansa.

    Eläinlääkärin työ on stressaavaa ja usein kiireistä. On hätäleikkauksia, yöllisiä puhelinsoittoja ja potilaiden kuolemia. Toisaalta on myös hyviä hetkiä ja kohtaamisia.

    ”Kotona kaikki on jotenkin yksinkertaisempaa. On vain omat elukat, lapset ja järvi. Sitä oikein tuntee kehossa, miten lepovaihe kytkeytyy päälle”, Teppo Heinola summaa.

    Eläinlääkäripariskunta Suvi ja Teppo Heinolan eläinarjesta kerrotaan pariskunnan sometilillä ja Teppo Heinolan Eläinlääkärin elämää -kirjoissa. Uusi kirja: Eläinlääkärin elämää – Myötätuulessa ja myrskyssä ilmestyi maaliskuun alussa.
    Lisää aiheesta
    • Lemmikkieläin saattaa olla iäkkään ihmisen tärkein ystävä.

      Lemmikit | Ihmisen suhde lemmikkiin paljastuu silloin, kun on aika sanoa jäähyväiset

    • Oikeaoppinen paineluelvytyksen tapa, painelun kohta ja asento riippuu koiran koosta ja rintakehän mallista. Linda Smeds esittelee elvytystä leveärintaisen rottweiler-tornjakin sekoituksen Baban kanssa. Tällaista koiraa olisi hyvä elvyttää koiran ollessa selällään.

      Lemmikit | Omistaja ryhtyi elvyttämään tukehtuvaa koiraansa – selvitimme, onko elvytystaidosta hyötyä

      Tilaajalle
    • Tarkastusten aikana moni asia selviää kysymällä, sanoo valvontaeläinlääkäri Anna Jeshoi.

      Maatalous | Valvova eläinlääkäri ei kaipaa jatkuvaa videotallennusta tilakäynneille – ”Kuka tahansa voisi tehdä tietopyynnön”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    eläimet
    eläinten hoito
    maatilaelämä
    villankäsittely
    Kantri
    Kantri
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Kulttuuri | Pariskunta perustaa karjatilan, vaikka kumpikaan ei tunne maataloutta