Valvova eläinlääkäri ei kaipaa jatkuvaa videotallennusta tilakäynneille – ”Kuka tahansa voisi tehdä tietopyynnön”

”Ennalta ilmoittamaton valvonta on tietysti aina valvonnan kohteelle outo tilanne”, toteaa 15 vuotta eläinsuojeluvalvontoja tehnyt eläinlääkäri Anna Jeshoi.

Aiemmin läänineläinlääkärinä toiminut Jeshoi työskentelee nykyisin valtioneläinlääkärinä Ruokaviraston alaisuudessa, asemapaikkanaan Kokkola.

Suurin osa tarkastuskäynneistä sujuu hänen mukaansa oikein mukavasti.

”Peruskäytöstavat ja kohteliaisuus kantavat pitkälle. On tärkeää esittää virkakortti ja kertoa selkeästi, keitä ollaan, mistä tullaan ja miksi.”

Jeshoi kokee, että oma rauhallisuus välittyy myös valvottavalle.

”Että ei tässä ole mitään hätää. Jos vaikka aamukahvi on kesken, sen voi juoda loppuun. Tai jos valvottava haluaa paikalle tukihenkilön, voimme odottaa hetken.”

Valvottaville näytetään aluksi lomakkeet, joissa kerrotaan valvonnan perusteet.

Eläintilakierroksen jälkeen käydään tarkastuslomake läpi. Jos on havaittu laiminlyöntejä, ne kerrotaan ja kirjataan. Jos tarvitaan lisäselvityksiä esimerkiksi kirjanpitoasioissa, voidaan sopia niiden lähettämisestä määräajassa.

”Jos on havaittu jotain lainsäädännön vastaista, tämä kerrataan vielä suullisesti. Erityisesti korostetaan, että kysyä saa aina.”

Lähtiessä jätetään vielä kirjallinen tieto siitä, ketkä tilalla kävivät ja mistä valvonnassa oli kyse. Mukana on myös yhteystiedot ja palautelomake.

”Kaiken pitää olla läpinäkyvää ja kestää ulkopuolistakin tarkastelua”, Jeshoi korostaa.

Jeshoi muistuttaa, että viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, ja niistä voi kuka tahansa tehdä tietopyynnön. Kuva: Päivi Karjalainen

Valtaosassa kohteista asiat ovat hyvin. Otantaan perustuvissa tarkastuksissa ei ole syytä epäillä lähtökohtaisesti ongelmia. Epäilyyn perustuvissa tarkastuksissa tausta on toisenlainen.

Jeshoi kokee, että valvontatyössä on paljon apua pitkästä käytännön kokemuksesta kotieläintilojen eläinlääkärinä. Hän haluaa pitää tarkastukset keskustelevina.

”Moni asia selviää kysymällä, ja eläintilojen erikoisillekin ratkaisuille on yleensä perustelut, jotka on hyvä kuunnella.”

Kaikkiin lomakkeen kohtiin ei edes saa ratkaisua pelkästään katsomalla.

Työuransa aikana Jeshoi on kokenut joitakin yksittäisiä valvottavan hermostumisia ja tulistumisia. Niissä tilanteissa työnantajan ohje on selvä. Tarkastus keskeytetään ja sitä jatketaan toisella kertaa, tarvittaessa poliisin virka-avun kanssa.

Jeshoi pitää melko radikaalina ehdotusta tarkastusten kuvaamisesta esimerkiksi haalarikameralla.

”Lainsäädäntö ei anna siihen tällä hetkellä oikeutusta. Jos ajatellaan haalarikameroita tuottajan kannalta, pitää muistaa, että kun viranomainen näillä kameroilla tarkastuksen aikana kuvaisi, syntyisi kuvatusta materiaalista viranomaisen asiakirjoja, jotka ovat lähtökohtaisesti julkisia, eli kuka tahansa voisi tehdä niistä tietopyynnön”, hän pohtii.

Jeshoi pitää nykyisiä kuvausmahdollisuuksia riittävinä. Tilanteesta riippuen tarkastuksen yhteydessä otetaan joko still-kuvia tai videota, jos se on tarpeen esimerkiksi ontumisen todentamiseksi.

Ohjeistus otanta- ja ehdollisuustarkastuksissa on selvä, epäselvissä tilanteissa havainto tulkitaan toimijan eduksi. Tarvittaessa voidaan tehdä uusintatarkastus.

Mikäli valvottava ei ole paikalla yllätystarkastuksen aikaan, tätä tavoitellaan puhelimitse.

”Aina selvitetään voiko hän tulla, sillä moni asia edellyttää toimijan oloa paikalla. Mehän emme voi tietää esimerkiksi tilan tautistatusta ennakkoon.”

Mikäli omistaja ei pääse paikalle kohtuullisessa ajassa, ainakin otantaan perustuva tarkastus voidaan yleensä siirtää toiseen ajankohtaan.