MTK:n juristi Kimmo Tammi on ehdottanut, että maatilojen tarkastajat alkaisivat käyttää haalarikameroita tarkastustilanteen kulun dokumentoimiseksi. Se parantaisi molempien osapuolten oikeusturvaa. Kuva: Carolina Husu
Haalarikamerat maatilojen tarkastajille? ”Yllätystarkastuksien oikeusturvassa valtava ongelma”
Poliisi on jo vuosia käyttänyt haalarikameroita. MTK:n juristi ehdottaa kameroiden ottamista mukaan myös maatilojen tarkastuksiin.Tilaajalle
Viljelijöiden oikeusturva ei välttämättä toteudu kaikissa maataloustukiin liittyvissä valvonnoissa, arvioi MTK:n juristi. Arkistokuva. Kuva: Jaana KankaanpääMaatiloille tehtäviin yllätystarkastuksiin liittyy merkittäviä ongelmia viljelijän oikeusturvan kannalta etenkin, jos tämä ei itse pääse paikalle tarkastukseen, toteaa MTK:n juristi Kimmo Tammi.
Yllätystarkastuksessa tehtyihin subjektiivisiin, eli henkilökohtaiseen kokemukseen perustuviin, havaintoihin pohjaten voidaan määrätä viljelijälle isoja velvoittavia tai rajoittavia seuraamuksia. Pahimmillaan kyse voi olla koko elinkeinon jatkumisesta.
Päätöksistä voi valittaa, mutta kokemusten mukaan se harvoin muuttaa linjausta.
”Subjektiivisia havaintoja on vaikea osoittaa vääriksi.”
Molempien osapuolien oikeusturvan parantamiseksi Tammi on ehdottanut, että tarkastajat alkaisivat käyttää haalarikameroita tarkastustilanteen kulun dokumentoimiseksi.
”Katkeamaton nauhoite parantaisi molempien osapuolien oikeusturvaa, kun tilannetta olisi mahdollista tarkastella jälkikäteen. Näin vältettäisiin myös turhia oikeudenkäyntejä.”
Erityisen tärkeänä Tammi pitää videotallentamista niissä tapauksissa, joissa viljelijä tai tämän edustaja ei ole paikalla.
”Katkeamaton nauhoite parantaisi molempien osapuolien oikeusturvaa, kun tilannetta olisi mahdollista tarkastella jälkikäteen.”
Ruokavirasto voisi halutessaan nopeallakin aikataululla ohjeistaa tarkastajat käyttämään kameroita.
”Tietysti selvintä olisi, että laki velvoittaisi haalarikameran käyttämiseen. Poliisin kokemuksista voisi varmasti saada apua, eikä kustannuskaan käsittääkseni olisi mahdoton”, Tammi sanoo.
Ruokavirastossa ehdotukseen suhtaudutaan nihkeästi. Haalarikameroille ei ole tunnistettu tarvetta, eikä niitä näillä näkymin olla ottamassa käyttöön.
Ruokaviraston viestinnän mukaan haalarikameran tyyppinen tallenne ei käy, koska tarkastukselta tarvitaan tarkkoja, kohdennettuja kuvia. Virasto perustelee näkemystä myös kameran käyttöön liittyvillä kustannus- ja lainsäädäntönäkökulmilla.
Poliisien lisäksi haalarikameroita on käytössä esimerkiksi vartijoilla, pysäköinninvalvojilla ja lipuntarkastajilla.
”Alalla kärsitään hiljaa epäoikeudenmukaisuudesta.”
Viljelijöiden oikeusturva huolestuttaa Tammea muutenkin.
Hän kohtaa työssään etujärjestön juristina usein tapauksia, joissa asia tulisi ratkaista viljelijän eduksi, mutta se vaatisi oikeuskäsittelyä.
Oikeuden käyminen tulee helposti kalliiksi, mikä aivan aiheellisesti pelottaa asianomistajia. Sovitteluun päätyminen on yleistä.
”Alalla kärsitään hiljaa epäoikeudenmukaisuudesta.”
Hallinto-oikeuden prosessien, kuten tarkastuksissa tapahtuneiden virheiden, pitäisi olla vietävissä läpi kansalaisen omin voimin ilman oikeudellista avustajaa. Käytännössä näin ei silti Tammen mukaan ole.
”Sen verran monimutkaisia ne ovat, että menestyäkseen tarvitsee juristin mukaan. Oikeustaisto on monessa tapauksessa aikamoinen ja vaatii viljelijältä jaksamista.”
Joihinkin säädösten tulkintoihin on saatu oikeudenkäyntien kautta ohjaavia muutoksia, joiden myötä tulkinnanvaraisuus kentällä on vähentynyt.
Tammi ymmärtää myös, että viranomaisten tilanne ei ole helppo.
”Työtaakka on kasvanut valtavasti kymmenen viime vuoden aikana. Valitettavasti lisääntyvä työmäärä lisää myös virheiden määrää. Hallinnollisen taakan keventäminen olisi tärkeää kaikin mahdollisin tavoin.”
”On tapauksia, joissa samanlaisen tapauksen oikaisuvaatimus on toisella alueella mennyt läpi, mutta toisella ei.”
Viljelijöiden kohtelun pitäisi olla sijainnista riippumatta tasavertaista. Päätöksiä ohjaa hallintolaki.
Tammen mukaan käytännön toteutumisessa on selvästi parannettavaa.
”On tapauksia, joissa samanlaisen tapauksen oikaisuvaatimus on toisella alueella mennyt läpi, mutta toisella ei.”
Myös lupa-asioissa esiintyy suuria eroja.
”Säädöksiä tulkitaan eri tavoilla, mikä on hyvin eriarvoistavaa. Yksittäisen viljelijän kohdalla voi olla kyse koko elinkeinon jatkumisesta.”
MTK on tuonut epäkohtia esiin hallinnon suuntaan. Tammen mukaan keskusteluyhteys on hyvä.
”Mutta miten asiat sitten jalkautuvat kenttätasolle, siinä on paljon eroja.”
”Välitä viljelijästä on ollut monelle tosi iso apu ja parantanut edellytyksiä jatkaa.”
Viljelijöiden yhteydenotot MTK:n lakineuvontaan koskevat useimmin esimerkiksi kaavoitusta, hallintovalituksia, pellon vuokraamista sekä kauppariitoja.
”Taloudellisesti epävarma aika lisää myös kaupallisia riitoja”, Tammi toteaa.
Epäterveiden kauppatapojen osalta Tammi tekee yhteistyötä elintarvikemarkkinavaltuutetun kanssa. Tapauksissa isoon rooliin nousee usein pelko kaupallisista kostotoimista, minkä vuoksi asioita ei uskalleta tuoda tutkittavaksi.
Tähän saadaan näillä näkymin muutos uuden elintarvikemarkkinalain tullessa voimaan kuluvan vuoden aikana. Kostotoimien todistamisen pitäisi helpottua.
”Toivottavasti se madaltaisi kynnystä nostaa epäterveitä kauppatapoja esiin.”
Tarkastuskäynnillä otetut kuvat voivat näyttää hyvin rajallisen osan esimerkiksi eläintiloista. Kuvituskuva, ei liity tarkastuksiin. Kuva: Taina RenkolaRiita-asioiden käsittely on usein hidasta, eikä rahoja saa välttämättä takaisin tuomionkaan kautta.
”Epävarmuus on suurta, siksi sovinnollisiin ratkaisuihin kannustetaan. Oikeuden saaminen on Suomessa vaikeaa”, Tammi toteaa.
Pelkän periaatteen tai pienten summien vuoksi ei yleensä kannata lähteä oikeuteen, koska taloudellinen riski on suuri. Lähtökohtaisesti hankalia vastapuolia ovat tahot, joilla on isot oikeudelliset resurssit. Tammi mainitsee esimerkkeinä vakuutusyhtiöt, pankit, suuryhtiöt sekä valtion.
Oikeudelliset riidat ovat lähes poikkeuksetta myös henkisesti raskaita, ja oikeudet saattavat jäädä saamatta myös siksi, että apua ei jakseta tai osata hakea.
”Välitä viljelijästä on tässä ollut monelle tosi iso apu ja parantanut edellytyksiä jatkaa”, Tammi kehuu ja kiittelee mallin vakinaistamista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
