Polttopuukauppa ja luottamustoimet tuovat Pekka Kärkkäälle hieman tuloja. Viljelyä hän jatkaa mahdollisimman pienillä kuluilla. Kuva: Hanna Koikkalainen
Kuvavirhe vei luomutilalta koko vuoden tuet – menetys lähes 70 000 euroa
Luomuviljelijä Pekka Kärkäs lähetti 13 väärää valokuvaa viime syksynä, ja menetti niiden seurauksena koko vuoden maataloustuet ja hieman ylikin.TilaajalleImatra
Imatralainen Pekka Kärkäs on luomuviljelijänä haaveidensa ammatissa. Tukimenetyksen jälkeen tunteet ovat ristiriitaiset, sillä viljelyn lopettaminen tuntuisi helpotukselta. Kuva: Hanna KoikkalainenSyyskuu 2025 oli imatralaiselle luomuviljelijä Pekka Kärkkäälle kiireinen. Puinnit olivat käynnissä samaan aikaan, kun nurmien niiton takaraja lähestyi.
Vipuun kilahti pyyntö kuvata niitetyt tai laidunnetut rehunurmilohkot. Ajatus ei pysynyt aivan mukana työn tohinassa.
”Ajattelin, että otanpa nämä kuvat nyt tästä, ja aloin sitten tosissaan niittämään”, Kärkäs kertoo.
Hän niitti kaikki 30 hehtaaria aikataulussa, mutta järjestelmään päätyi 13 kuvaa niittämättömistä lohkoista.
Mitään tarkastusta asiaan liittyen ei tehty. Kärkäs yritti lähettää kuvat niitetyistä lohkoista, mutta se ei onnistunut enää viimeisen niittopäivän jälkeen.
Isku vyön alle tuli muutamaa viikkoa myöhemmin, kun kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen otti yhteyttä.
Kärkäs menettäisi väärien kuvien vuoksi koko vuoden maataloustuet ja osan myös tulevan vuoden tukisummasta, yhteensä noin 70 000 euroa.
Kärkäs ei ole vielä saanut kirjallista päätöstä asiasta. MT on vahvistanut tapahtuneen useasta lähteestä.
Ala, johon virhe kohdistui, oli yli puolet tilan kokonaispeltoalasta. Tämän vuoksi tukea ei maksettu ollenkaan ja osa korvauksesta siirtyi perittäväksi seuraavana vuonna.
Vuosittainen tukimenetys oli siis yli sata prosenttia.
”Ajattelen, että virheistä tulee seuraamuksia ja sanktioita kuuluu olla, mutta ei elinkeinoa pitäisi niillä tuhota”, Kärkäs miettii.
”Kuka voi sanoa, ettei kiireessä tai stressaantuneena ole koskaan tehnyt virhettä?”
Etelä-Karjalan maaseututoimi ei kommentoi yksittäistapausta.
Kuluvalla ohjelmakaudella on otettu käyttöön satelliittiseuranta. Siinä viljelijä saa selvityspyynnön, jos satelliittikuvien perusteella näyttää siltä, että jokin ehdoista ei täyty.
Ruokavirasto on määrittänyt pyynnöille kuvaus- ja vastausajankohdat. Pyyntöön tulee vastata vasta, kun toimenpiteet on tehty. Jos selvityspyynnön ehto ei täyty, viljelijän tulee perua tuet tukihakemukselta. Vuonna 2025 peltotukihakemusta sai muuttaa 1.10.2025 asti.
Kuukausien kuluttua viljelijän tunteet ovat hieman tasoittuneet, mutta tilanne ennallaan.
Kärkäs on selvittänyt asiaa monelta taholta, mutta mitään ei ole jälkikäteen tehtävissä. Satelliittikuvistakaan ei pysty pilvisyyden vuoksi todistamaan, että niitto tehtiin aikataulussa.
Kärkäs myöntää virheensä, mutta pitää sen seuraamuksia kohtuuttomina.
”Tässä ei ole tapahtunut mitään viranomaisten virhettä, mutta järjestelmässä on iso häikkä, kun se mahdollistaa tämän. Kyse oli kuitenkin vain kuvista, toimet tein oikein.”
Luonnossa liikkuminen ja läheiset ovat antaneet viljelijälle voimaa jaksaa vaikeassa tilanteessa. Kuva: Hanna KoikkalainenMaa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen ei halua kommentoida yksittäistapausta. Hän muistuttaa kuitenkin, että hakemusta voi muuttaa aikarajojen puitteissa ja esimerkiksi lähettää uudet kuvat.
”Jos tukiehtoja ei pysty noudattamaan, voi jättää kyseisen tuen hakematta, jolloin menettää tuen, mutta välttyy sanktioilta”, Pesonen sanoo.
Sanktioiden kohtuullisuuteen hän ei ota kantaa. ”Viljelijöiden joustovara on venytetty äärimmilleen niin, ettei se kuitenkaan vaaranna maksatusten aikataulua.”
Pesosen mukaan pääosa viljelijöistä pitää kuvia helpompana toimintatapana kuin tilalla tapahtuvia tarkastuksia.
”Jos tukiehtoja ei pysty noudattamaan, voi jättää kyseisen tuen hakematta, jolloin menettää tuen, mutta välttyy sanktioilta.”
Maatilan isoista laskuista suuri osa ajoittuu loppuvuoteen, joten Kärkkään ainoaksi vaihtoehdoksi jäi hakea pankkilainaa pakollisten menojen hoitamiseen.
Miehen muut tulot tulevat pienimuotoisesta polttopuukaupasta sekä luottamustehtävistä. Hän on Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja.
Kolmekymmentä vuotta maata viljellyt Kärkäs rakastaa ja arvostaa ammattiaan, mutta tunteet jatkamisesta ovat ristiriitaiset.
”Olisin lopettanut viljelyn heti, mutta luomusitoumuksen vuoksi siitä olisi seurannut vielä lisää sanktiota.”
Katkeroituminen on ollut lähellä, mutta Kärkäs ei halua antaa sille valtaa. Hän viljelee vielä jonkin aikaa.
”Rahattomana, mutta mahdollisimman hyvin. Tukimenetyksen vaikutus tuntuu taloudessa useamman vuoden.”
62-vuotias viljelijä asuu yhdessä puolisonsa kanssa. Lainat tilasta on jo maksettu. Nämä tekijät vaimentavat henkilökohtaista iskua hieman.
”Jos olisin nelikymppinen, yksin ja lainaa olisi satoja tuhansia, tällainen voisi olla viimeinen pisara”, Kärkäs pohtii vakavana.
”Jos olisin nelikymppinen, yksin ja lainaa olisi satoja tuhansia, tällainen voisi olla viimeinen pisara.”
Tärkeimmät asiat ovat onneksi usein lähellä, eivätkä välttämättä vaadi rahaa.
”Sitä kannattaa joskus ajatella. Koirien kanssa metsässä kulkeminen ei maksa mitään, ja kolme pientä poikaa kutsuu minua papaksi”, Kärkäs sanoo.
Silti tapahtuneessa on vaikea nähdä tarkoitusta.
”Ei tällaisia pommeja pitäisi tulla kellekään.”
Kärkäs puhuu tilanteestaan avoimesti, koska toivoo, että muutkin uskaltaisivat tuoda Suomen tukijärjestelmän epäkohtia esiin.
”Ymmärrän, että sanktiot nousevat jos virhettä toistaa, mutta ei tässä ole kerralla mitään järkeä. Ei ihme, että sukupolvenvaihdoksia tapahtuu liian vähän. Vaikea on enää suositella kenellekään tällaista ammattia.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
