Katja Arestola ilmoittaa tilalle aina ennakolta tarkastuksesta. ”Kerron pari viikkoa etukäteen puhelimitse tai sähköpostiviestillä käyntini ajankohdan ja tarkoituksen.” Kuva: Taina Renkola
Sosiaalisen ehdollisuuden valvonta perustuu työsuojelutarkastukseen – Tukimenetys on edessä vain ääritapauksissa
Sosiaalisen ehdollisuuden vaatimus ei tuonut uutta työsuojeluvalvontaan tai tilojen työnantajavelvoitteisiin. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamatta jättäminen voi johtaa tukimenetyksiin.Tilaajalle
Sosiaalisen ehdollisuuden valvonnassa on työsuojelutarkastuksella roolinsa. Työsuojeluviranomainen ei kuitenkaan toimeenpane tukiin kohdistuvia sanktioita, korostaa työsuojelutarkastaja Katja Arestola. Kuva: Taina RenkolaSosiaalisen ehdollisuuden vaatimus ei tuonut uutta työsuojeluvalvontaan tai tilojen työnantajavelvoitteisiin.
”Uutta on se, että tavanomaisessa työsuojeluvalvonnassa havaittujen puutteiden korjaamatta jättäminen voi johtaa pinta-ala- ja eläintukien tukimenetyksiin”, sanoo ylitarkastaja Piia Koskinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (Avi).
Sosiaalisen ehdollisuuden tarkoitus on parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevan työvoiman tilannetta EU:n alueella. Tarkastusten sisältö ei kuitenkaan ole unionin alueella yhtenäinen.
”Suomen työsuojeluviranomaiset päättävät valvontojen käytännöt ja painotukset itse. Tarkastusten asialista vaihtelee kohteesta riippuen. Se voi painottua esimerkiksi ulkomaalaisiin työntekijöihin, vaarallisten kemikaalien käsittelyyn tai työolosuhteisiin”, mainitsee Koskinen.
Koskinen kehottaa maatalousyrittäjiä hyödyntämään saatavilla olevaa neuvontaa. Tietoa työturvallisuus- ja työsuhdeasioista saa Työsuojeluhallinnon ylläpitämältä tyosuojelu.fi-sivustolta, Työturvallisuuskeskuksesta, Työterveyslaitoksesta sekä Maaseudun Työnantajaliitosta. Neuvontaa antaa myös Proagria.
”Jos tarkastuksessa todetaan vakava puute, yrittäjällä on sovitun määräajan puitteissa velvoite korjata se.”
Yleisin tarkastuksessa todettu puute koskee työn vaarojen selvittämistä ja arviointia.
”Työpaikan vaarojen arviointi on se, josta työpaikan koko turvallisuus lähtee liikkeelle, ja joka monelta työnantajalta on tekemättä. Käytännön työtä koskevista puutteista yleisin on suojaamaton nivelaksila”, havainnollistaa työsuojelutarkastaja Katja Arestola.
Toinen usein unohtuva velvoite on työterveyshuollon järjestäminen. Siihen kuuluu työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys.
”Pienten yritysten työnantajilla on usein virheellinen käsitys, että työterveyshuolto ei heitä koske”, Koskinen sanoo.
Arestola ottaa yrittäjään aina yhteyttä ennen saapumistaan tilalle.
”Kerron pari viikkoa etukäteen puhelimitse tai sähköpostiviestillä käyntini ajankohdan ja tarkoituksen, ja lähetän asialistan tarkastuksen sisällöstä.”
Jos työsuojelutarkastuksessa todetaan vakava puute, yrittäjällä on sovitun määräajan puitteissa velvoite korjata se. Valvontakäynnillä todettu puute ei johda suoraa tukimenetyksiin. Kuva: Taina RenkolaTyösuojeluviranomainen ei toimeenpane tukiin kohdistuvia sanktioita. Jos tarkastuksessa todetaan vakava puute, yrittäjällä on sovitun määräajan puitteissa velvoite korjata se.
Jos uusintatarkastuskäynnillä todetaan, että korjausta ei ole tehty, voi Avi velvoittaa yrittäjän korjaustoimiin uhkasakolla. Jos sekään ei johda toimiin, siirtyy tieto velvoitteiden laiminlyönnistä Ruokaviraston kautta ely-keskukselle, joka määrittää seuraamusprosentit muita ehdollisuusvaatimuksia vastaavasti. Tapahtumaketju vie kuukausia.
”Seuraamus ei tule yllätyksenä yrittäjälle, niin monessa vaiheessa puutteiden korjaamiseen ohjataan”, Koskinen toteaa.
- Osaston luetuimmat
