Tuosuojelutarkastuksessa havaituista puutteista yleisimpiin kuuluu suojaamaton nivelakseli. Parkkarin tilalla asia on mallikkaasti hoidossa. Kuva: Taina Renkola
Työsuojelutarkastaja tulee tilalle – neuvonta on tärkeä osa valvontaa, puutteet eivät heti johda tukimenetyksiin
Sosiaalinen ehdollisuus merkitsee, että työnantajavelvollisuuksien laiminlyönti voi johtaa tukimenestyksiin.TilaajalleKurikka
Markku Parkkari ja Katja Arestola käyvät työsuojelutarkastuksessa läpi tilan työskentelypaikat. Isojen eläinten käsittelyssä piilee omat vaaransa. Kuva: Taina RenkolaTyönantajana toimivia maatalousyrittäjiä koskee uutena vaatimuksena sosiaalinen ehdollisuus, joka on EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien pinta-ala- ja eläintukien saamisen ehtona. Sosiaalinen ehdollisuus koskee jokaista työntekijän palkannutta maatalousyrittäjää, työsuhteen pituudesta ja tilakoosta riippumatta.
Jalasjärveläinen Markku Parkkari on ollut työnantajan asemassa parikymmentä vuotta. Perheen osakeyhtiömuotoinen lypsykarjatila työllistää 10 henkilöä.
”Sosiaaliseen ehdollisuuteen ja työsuojelutarkastukseen tuntuu liittyvän paljon epätietoisuutta ja huolta, mutta ei siinä kummallisesta asiasta ole kyse. Suurin stressin aiheuttaja lienee valvontaan liittyvä termi ’tarkastus’”, rauhoittelee Parkkari.
Työnantajan on aina noudatettava työsuojeluun ja työsopimuksiin liittyviä lakipykäliä. Siitä on kyse myös sosiaalisessa ehdollisuudessa.
”Viljelijälle siirtyminen työnantajan asemaan vaatii opettelua monella tapaa. Ei työntekijän palkkaaminen silti ole tekemätön paikka, vaikka tarkkuutta vaatiikin”, Parkkari sanoo.
”Työsuojelulainsäädäntö ei ole mikään helppo kokonaisuus, mutta ei myöskään rakettitiedettä”, hän jatkaa.
Työsuojelulainsäädännön noudattamista valvotaan aluehallintovirastojen työsuojelutarkastuksilla.
Perustarkastuksessa tilalla tarkastetaan lain määräämällä tavalla tilat, joissa työntekijä työtä tekee, esimerkiksi navetta ja konepaja. Tarkastuksen sisältö on aina tilakohtainen.
”Tarkastuskäyntejä tehdään samaan tapaan ja sama määrä kuin maatiloille on tehty tähänkin asti. Tavoitteenani on kiertää kaikki maakunnan työnantajatilat”, kertoo Etelä-Pohjanmaan työsuojelutarkastaja Katja Arestola.
Tilakäynnillä työsuojelutarkastaja valvoo lakia, mutta Arestolan mukaan yhtä tärkeää on neuvonta.
Työsuojelutarkastaja Katja Arestola katsoo yhdessä maatalousyrittäjä Markku Parkkarin kanssa läpi tarkastuksen asiakirjat. Kuva: Taina Renkola”Ymmärrän hyvin, että kun maatiloille kohdistuu valtava määrä tukiasioihin ja säädöksiin liittyviä velvoitteita, työnantajavelvollisuudet saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Eivät yrittäjät tahallaan jätä työturvallisuusasioita hoitamatta. Kyse on useimmiten tiedon puuttumisesta”, Arestola sanoo.
Hän toivoo, että viljelijät suhtautuisivat tarkastukseen keskustelevana ja opastavana tilaisuutena. Jos tarkastuksessa todetaan puutteita, niiden korjaamiseksi annetaan riittävästi aikaa.
”Sovimme yhdessä yrittäjän kanssa aikataulusta, jossa puutteet on realistista saada korjatuksi. Yhteinen tavoite on saada asiat kuntoon. Työturvallisuus on kaikkien tilalla työskentelevien etu, myös yrittäjien itsensä”, korostaa Arestola.
Tukien leikkaaminen on viimekätinen sanktio, josta päättää Ruokavirasto ja ely-keskus.
Katja Arestola painottaa, että työsuojelutarkastus on neuvova ja keskusteleva tilanne. ”Jos tarkastuksessa todetaan puutteita, niiden korjaamiseksi annetaan riittävästi aikaa.” Kuva: Taina RenkolaParkkarin kokemuksen mukaan työsuojelutarkastuksessa asioita käytiin keskustellen läpi.
”Jos huomautettavaa on, se tulee asiasta. Ulkopuolisin silmin työn tekemiseen liittyviä vaaroja huomaa helpommin. Maatilalla työyhteisö on usein pieni ja työntekijät kuin perhettä. Tahallaan ei ketään vaaranneta”, Parkkari sanoo.
Kritiikittä Parkkari ei uutta ehdollisuuden vaatimusta kuitenkaan ota vastaan.
”Onhan se epätasa-arvoinen tilanne, että maatalousyrittäjältä peritään peltotuet takaisin, jos todetaan työsuojelutarkastukseen liittyvä virhe. Muut yritykset saavat valtion tukea, mutta ei sieltä leikata työsuojelutarkastuksen perusteella pois.”
Parkkari toivoo myös muutosta maatalouden valvontakulttuuriin. Nyt maatalousyrittäjälle annetaan uusia velvoitteita entisten, jatkuvasti muuttuvien päälle, mutta perehtyminen jätetään omien resurssien, ajan ja voimavarojen, varaan.
”Paljon hedelmällisempää olisi, kun ensimmäinen valvontaan liittyvä käynti olisi neuvontatilaisuus, jossa asiat käytäisiin läpi viljelijää ohjeistaen, ilman uhkaa seuraamuksista. Kun asia on uusi, neuvontaa tarvitaan. Neuvontakäynneillä tarkastajatkin kouliintuisivat ja tutustuisivat maatilan työympäristöön.”
Sosiaalinen ehdollisuus
Työntekijöiden työturvallisuuden ja työsopimusten laiminlyöminen voi johtaa tukimenetyksiin.
Koskee kaikkia maatalousyrittäjiä, joilla palkattua työvoimaa, ei hehtaarirajaa.
Neuvontaa saatavilla useilta tahoilta.
Valvonnan suorittaa työsuojelutarkastus.
Ensimmäisistä toimintaohjeista ja kehotuksista ei tule seuraamuksia.
Havaittujen puutteiden korjaamiseen saa määräajan, jonka jälkeen uusi tarkastus.
Tarkastuksen huomautuksen korjaamatta jättämisestä työsuojeluviranomaisen uhkasakko, jos ei tehoa, asia etenee Ruokavirastolle ja elylle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
