Maria Ylipää ja Mikko Leppilampi nuorena kihlaparina 50-luvun Kotkan pyörteissä. Kuva: Ville Juurikkala
Tunnelmallinen elokuva sukeltaa 50-luvun Kotkaan
Hyvin tehty periodielokuva kestää katsomista vuosien jälkeenkin, vaikka elokuvan tekemisen tekniikka ympärillä kehittyisi. Keisarikunta on tästä mainio esimerkki.Tilaajalle
Mikko Leppilammessa on vanhan suomifilmin karismaa. Kuva: Ville JuurikkalaPeriodi- eli aikakausidraama on historiallinen näytelmä tai elokuva, joka sijoittuu tiiviisti tiettyyn aikakauteen. Se esittää kuvatun aikakauden kulttuuria, muotia ja tapahtumia usein hämmästyttävällä tarkkuudella.
Taika rakentuu muun muassa oikeanlaisella vaatetuksella, musiikilla ja moderneista yksityiskohdista riisutuilla tapahtumapaikoilla.
Hyvin tehty aikakausielokuva kestää udelleen katselua vuodesta toiseen, vaikka elokuvan tekemisen tekniikka olisi jo IMAX-kameroineen ja HD-kuvineen ajanut teknisen totutuksen ohi.
Pekka Mandartin ohjaama Keisarikunta (2004) on tästä mitä mainioin esimerkki.
Nappiin meni ainakin vaatetus- ja asustuspuoli, sillä elokuva palkittiin parhaan puvustuksen Jussi-palkinnolla. Elokuva pokkasi myös Yleisö-Jussi-kunniamaininnan.
Näennäisesti hyvin erilaisin tavoittein liiketoimintaan suhtautuvia nuoria miehiä yhdistää kuitenkin yksi asia, palo soittaa svengaavaa musiikkia.
Elokuvan näyttelijäkaarti vilisee 2000-luvun suomiviihteen kovia nimiä.
Kotkalaisen työläispariskunnan Rempon (Mikko Leppilampi) ja Ailan (Maria Ylipää) kanssa satamaan töihin kiiruhtavat myös muun muassa Mikko Nousiainen, Petteri Summanen, Niko Saarela, Tuomas Uusitalo ja Emma Salokoski.
Keisarikunta ei ole kotkalaisen Mandartin ensimmäinen ylistys kotikaupungilleen.
Vuonna 1990 valmistunut lyhytelokuva Kotkan poikii ilman siipii tarkasteli jopa savolaisten Amerikaksi tituleeratun Kotkan meren, puun ja selluloosan täyteistä historiaa.
Keisarikunnan kuvaama Kotka asettuu 50-luvun kiinnostavaan vaiheeseen, viimeisille vuosikymmenille ennen siirtymistä käsiahtauksesta koneahtaukseen. Työmiehille oli tarvetta, ja Kotka kuhisi satamatyöntekijöitä.
Elokuvan pääpari Rempo ja Aila ovat rakastuneita, täynnä intoa ja haaveita ponnistaa satamatyöstä uusille urille. Kitkaa parin välille luo Rempon eräänä yönä saama humalainen päähänpisto, minkä seurauksena Ailan kauneussalonkia varten säästetyt rahat sijoitetaan soittoruokalaan.
Kyseessä ei ole mikä tahansa ravintola, vaan Kotkan legendaarinen jazz-pyhättö, ravintola Fennia.
Kokemusta ravintolatoiminnasta Rempolla ja tuoreella bisneskumppanillaan Ollilla (Nousiainen) on lähinnä asiakkaan näkökulmasta. Näennäisesti hyvin erilaisin tavoittein liiketoimintaan suhtautuvia nuoria miehiä yhdistää kuitenkin yksi asia, palo soittaa svengaavaa musiikkia.
Matkan varrella molemmille selviää, ettei jazzravintolan pyörittäminen ole hyvistä aikeista huolimatta aivan mutkatonta.
Kuvauspaikkalistaus kertoo kuvausryhmän viihtyneen tiiviisti Kotkan maisemissa.
Vaikka Keisarikunnan kertoma tarina on fiktiota, pohjaa se todellisuuteen. Rempon ja Ollin hahmojen pohjana ja innoittajina ovat olleet rumpali Reijo ”Rempo” Tani ja pianisti Olli ”Keisari” Miettinen.
Kuvauspaikkalistaus myös kertoo kuvausryhmän viihtyneen tiiviisti Kotkan maisemissa, vain muutama sisäkohtaus toteutettiin studio- ja lavasteolosuhteissa.
Koko totuutta elokuva 50-luvun Kotkan kaikista nyansseista tuskin kertoo, ja elokuva on vuosien saatossa saanut kuulla kepeästä otteestaan aikakauden kuvaukseen.
Viihdyttävän hyväntuulinen tulkinta se kuitenkin on. Puolitoistatuntinen elokuva on alusta loppuun täynnä muusikko ja säveltäjä Markus ”Marzi” Nymanin musiikkia, jonka soittamista on ilo kuunnella ja katsella.
Keisarikunta Yle TV2, sunnuntaina klo 17.40. Katsottavissa myös Yle Areenassa.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
