

Maajussille morsian -ohjelmassa etsii puolisoa itselleen tänä vuonna ennätyksellisen paljon maitotilallisia aiempiin tuotantokausiin verrattuna. Kahdeksasta osallistujasta viisi on maidontuottajia.
Rakkautta etsivät maitotilalliset ovat 43-vuotias Matti Muhokselta ja samasta maakunnasta Pohjois-Pohjanmaalta 23-vuotias kestiläläinen Antti.
Vailla puolisoa ovat myös 25-vuotias Perttu Polvijärveltä Pohjois-Karjalasta ja 34-vuotias Tuomas Savonlinnasta.
25-vuotias Pia pyörittää puolestaan isänsä kanssa sadan lehmän ja kahden robotin maitotilaa Kuopiossa.
Ohjelman tuottaja Mirja Zittingin mukaan yleensä maitotilallisia on ollut yhdellä tuotantokaudella mukana kaksi tai kolme. Valtaosa heistä on ollut miehiä, mutta mukana on ollut naisiakin.
”Kun ohjelmaan etsitään uusia maajusseja ja maajussittaria, niin varmaan 80 prosenttia hakijoista on miehiä ja 20 prosenttia naisia.”

Zittingin mukaan on puhdasta sattumaa, että tällä tuotantokaudella on yliedustus maitotilallisia. Osallistujat on valittu persoona edellä ohjelmaan, ei tilan tuotantosuunnan perusteella. Hakijoissa oli myös lihakarja- ja viljatilallisia.
Zitting kokee, että ohjelmaan osallistuvat maitotilalliset ovat vakavissaan kumppanin löytämisessä ja sitoutuneita siihen.
”Heillä on toive löytää sellainen kumppani, joka voisi auttaa tilan hoidossa. Mitään kokoaikaista työntekijää he eivät etsi”, hän sanoo.
Tuottaja nostaa esille, että valtaosa edellisten Maajussille morsian -ohjelmien maitotilallisista on edelleen saman kumppanin kanssa.
Väestöliiton psykoterapeutti Heli Vaaranen arvelee, että maitotilallisten sinkkuus johtuu kaupungistumisesta ja vapaa-ajan korostumisesta.
”Helposti maataloutta stigmatisoiva ympäristöliike sekä jokavuotinen skandaalihakuinen keskustelu mediassa maataloustuista luovat varjoa maaseudun kumppaninetsintään”, Vaaranen sanoo.
Hän kohtaa itse harvoin maitotilallisia Väestöliiton palveluissa, kuten nuorille aikuisille suunnatussa chatissa.
”Tämä johtuu varmasti siitä, että palvelumme ovat auki väärään aikaan heille, sillä eläintenhoito on niin sitovaa.”
Vaarasen mukaan maitotilallisen ammatti on brändätty väärin sinkku- ja deittimarkkinoilla. Moni ei ehkä tunne ammattia.
”Naistenlehdet ovat täynnä juttuja maalle muuttaneista naisista, jotka ovat ostaneet yksin unelmien hirsitalon maalta. Maallemuuttotarinoista puuttuu se, että olisi mahdollista löytää sekä mies että talo. Olisi median ja etujärjestöjen tehtävä kertoa tällaisia tarinoita.”
”Maitotilallisen ammatti on brändätty väärin sinkku- ja deittimarkkinoilla.”

Myös elokuva- ja televisiotuotannolla sekä kirjallisuudella on osansa maitotilallisiin liittyvissä mielikuvissa.
”Suomalaiset ovat juuttuneet Niskavuori-kirjojen, elokuvien ja näytelmien kuvaan problemaattisista ylisukupolvisista suhteista tiloilla. Olisi aika tehdä tosi-tv-sarja modernien maatalousyrittäjien elämästä ja asumismuodoista”, Vaaranen sanoo.
Parisuhdetta kaipaavaa maidontuottajaa Vaaranen kehottaa kertomaan, mitä hyvää hänellä on tarjottavana.
”Maitotilallisella on tarjottavana eläin- ja ihmisrakas ympäristö. Moni sinkkunainen kaipaa luontoa, vapautta ja kauneutta, eikä osaa edes sanoittaa sitä. Pariterapiassa naiset kaipaavat eniten yhdessä tekemistä puolison kanssa. Maalla sitä on yllin kyllin. Myös hyvä terveys ja liikunnallisuus ovat hienoja asioita, joita kannattaa korostaa.”