Näin paljon euroja säästyy vuodessa, jos lamppuja sammuttelee ahkerasti

Moni on tottunut sammuttelemaan valoja vanhasta tottumuksesta. Harva kuitenkaan tietää, kertyykö siitä säästöä ja paljonko.

Asiantuntija Teemu Kettunen Motivalta on luvannut perehdyttää meidät lamppujen sähkönkulutuksen saloihin.

Periaatteessa kodeissa voi olla neljänlaisia lamppuja: led-valoja, hehkulamppuja, halogeenivaloja ja loisteputkia.

Käytännössä hehkulamput ja halogeenivalot ovat hävinneet kodeista lähes kokonaan, ja jäljellä ovat ledit ja loisteputket. Niistä ledit ovat vallanneet pientalot.

Jos ripaus dramatiikkaa sallitaan, voidaan puhua jopa led-vallankumouksesta.

Led-lamppu kuluttaa sähköä vain noin 15 prosenttia hehkulampun kulutuksesta. Lisäksi niitä löytyy jo joka lähtöön: on erilaisia kantoja, tehoja ja tarvittaessa himmennettävyyttä.

Led- ja hehkulamppu voivat muodoltaan olla hyvin samanlaisia. Valkoinen, läpinäkymätön kuori peittää usein alleen ledin toimintamekanismin, valoa säteilevän hohtodiodin. Hehkulamppujen kirkkaan lasin läpi taas näki vaivatta törröttävät hehkulangat.

Teemu Kettunen näkee valojen sammuttelussa yhteiskunnallista merkitystä, vaikka säästöjä sillä ei juuri saa. Kuva: Motiva Oy

Valaistuksen osuus sähkölaskusta on tippunut samaa tahtia, kun ledit ovat korvanneet sähköä tuhlaavat hehkulamput. Muutos energiapiheyteen on kulkenut pienloistelamppujen eli energiansäästölamppujen kautta.

Eri sähköyhtiöillä on esittää omia arvioitaan siitä, paljonko valaistuksesta tulee laskua vuodessa. Esimerkiksi kerrostalossa asuva kolmehenkinen perhe valaisee vuodessa 250–500 kilowattitunnilla.

Teemu Kettunen ynnäilee, että hänen kokemuksensa mukaan 250 kWh on lähempänä totuutta ja monella kulutus jää tämän allekin.

Tietenkin kulutus talouksittain vaihtelee, kuten myös valaisimien ja niissä tarvittavien lamppujen määrä. Yhdessä kattokruunussa voi olla puolentusinaa lediä ja toinen valaisin toimii yhdellä.

Sähkön hintaan on laskettava myös siirtomaksu, joten kulutetut kilowattitunnit voi kertoa karkeasti esimerkiksi 14 sentillä. Näin esimerkkiperheen valaisimien käytöstä kertyisi vuositasolla noin 50 euroa maksettavaa.

Ahkera lamppujen sammuttelija voi Kettusen mukaan helposti säästää noin 30 prosenttia sähköä verrattuna reilusti valaiseviin talouksiin.

”Lamppuja sammuttelemalla tässä esimerkissä säästäisi siis viitisentoista euroa vuodessa”, Kettunen arvioi.

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että kaikki sähkönsäästö on yhteiskunnallisesti arvokasta. Koko maan tasolla on merkitystä, sammutetaanko tiloista valaisimet vai ei, erityisesti sähköpulatilanteessa.

”Toisaalta jos palaa alle viiden minuutin päästä takaisin keittiöön, ei sieltä ainakaan sähkönsäästön vuoksi tarvitse valoja sammuttaa.”

Led-lamppu ei ulkonäöllisesti juuri eroa vanhoista hehkulampuista. Kuva: Patrik Pelkonen

Ledeillä on muitakin etuja, kuten pitkäikäisyys.

Syvään juurtunut käsitys on, että valaisimien sammuttelu lyhentää lamppujen elinikää. Kettusen mukaan ledit kuitenkin kestävät sammuttelua hyvin.

Kettunen suosittelee ensisijaisesti turvautumaan älytekniikkaan, jos tahtoo säästää sähkölaskussa. Esimerkiksi niin sanottu kotona/pois-kytkin säätää ilmanvaihtoa ja mahdollisesti lämpötilaa alemmaksi, kun huoneistosta poistuu ja samalla se voi katkaista myös valaistuksen ja virran tietyistä pistorasioista. Tästä voi vuositalolla saada huomattavan säästön.

Hehkulamppu oli sähkösyöppö, joka tuotti hukkalämpöä. Kuva: Kari Salonen

Led-aika on vaatinut totuttelua lamppuostoksilla, sillä hehkulamput totuttivat meidät vuosikymmenet watti-ajatteluun: 60 oli kirkas, 40 himmeämpi ja 25 vähätehoinen. Nyt valotehoa mitataan lumenella (lm), joskin pakkausten kyljessä pääsääntöisesti on usein tehot myös vanhoissa wateissa.

Lisäksi nykyään on päätettävä, millaiset värisävyt eli kelvinet (k) valaisimiin tahtoo. Valittavana on lämpimän valkoisesta (2 700 K) aina kylmään, kirkkaan valkoiseen (5 000 K).

Moni päätyy neutraaliin (4 000 K) tai lämpimän valkoiseen.

”Kirkkaan valkoinen valo sopii useimpien mielestä parhaiten aamuun, ja illalla taas lämmin valkoinen on parempi. Aamulla kaamosaikaan kovempi värisävy toimii hyvin oleskelutiloissa, kun taas makuuhuoneessa lämmin sävy on mukavampi katsella”, Kettunen sanoo.

Värisävylläkin on siis väliä, mutta ei sähkölaskuun.