Timo Partonen ei ole koskaan kokenut kaamosoireita, mutta jopa joka neljännelle se on todellisuutta. Kuva: Jarno Mela
Kännykän lyhytkin vilkaisu illalla voi viedä unet – syynä ei kuitenkaan ole kirkas ruutu, kuten monet luulevat
Valoa voi olla sisällä liikaa. Näin säädät valaistusta niin, että elimistön sisäinen kello pysyy ajassaan.Tilaajalle
Valo kuuluu jouluun, mutta jossain vaiheessa luonnollisen hämärän kannattaa antaa tulla sisätiloihin. Kuva: Hanne ManeliusHelposti ajattelisi, että kunnon valaistus sisällä on talvisin hyvä asia ja pitää mielen virkeänä.
Näin ei kuitenkaan ole. THL:n tutkimusprofessorin Timo Partosen mukaan tasainen valaistus aamusta iltaan kotona tai työpaikalla voi aiheuttaa oireilua ja sisäisen kellon sekoamista.
”Valaistusratkaisuissa pyritään nykyään siihen, että valaistus muuttuu päivän aikana. Se antaa sisäiselle kellolle aikamerkkejä.”
Aamulla ja aamupäivällä elimistölle on hyvä antaa valoa, ja silloin esimerkiksi kirkasvalolampulle voi olla paikkansa. Puolenpäivän aikoihin ja iltapäivällä lisävaloa ei enää tarvita, vaan sisätilojen kannattaa antaa himmetä luonnollisella tavalla iltaa kohti.
”Illalla voisi sitten sammutella valoja pois, jotta luontainen väsymys saisi tulla. Yöllä makuuhuoneessa on hyvä olla täysin pimeää.”
Partonen itse ei ole koskaan tarvinnut kirkasvalolamppuja, mutta hän on yrittänyt aina pitää kiinni likimain samasta rytmistä myös viikonloppuisin ja lomilla.
Usein kirkkaat laitteet, kännykät ja tietokoneet ovat käytössä iltamyöhään saakka. Ne voivat vaikeuttaa nukahtamista.
”Jos niiden äärellä viettää illalla pari tuntia tai pidempään, sisäinen kello voi alkaa jätättää. Pienet määrät eivät kuitenkaan vie unia.”
Niillä voi kuitenkin olla vireyttä lisäävä vaikutus, joka ei liity valoon. Esimerkiksi tv voi sisällöllään pitää vireystilaa yllä tai kännykkään tulla kuohuttava, mielenrauhan vievä sähköposti.
”Tunti ennen nukkumaanmenoa olisi hyvä laittaa laitteet pois, eikä makuuhuoneeseen kannattaisi edes tuoda kännyköitä, tv:tä, videota tai muuta vastaavaa.”
Tunti ennen nukkumaan menoa olisi hyvä laittaa laitteet pois.
Kesällä valorytmi muuttuu väkisin, kun illat valkenevat. Partosen mukaan kesäisin suomalaiset nukkuvat huonommin kuin talvella.
”Valoisuuden lisäksi muitakin syitä voi olla. Lomakaudella elämä muuttuu usein tavanomaista epäsäännöllisemmäksi.”
Koulu ja työ eivät enää lomalla määritä päivän rytmiä, joten aikataulut heilahtavat siksi helposti. Lisäksi alkoholia saatetaan käyttää tavallista enemmän, mikä heikentää unta minä vuodenaikana tahansa.
”Eikä kesäaikaan siirtyminen helpota asiaa, sillä se tekee illoista entistä valoisampia.”
Makuuhuoneessa saa luonnollisen pimeyden aikaan kesäisin kohtalaisen helposti pimentävillä verhoilla ja vaikkapa silmälapuilla.
Sen sijaan yhä voimistuvat hellejaksot heikentävät monien unia eniten, ja siihen voi olla vaikea löytää lääkettä ilman kunnon viilennyslaitteita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
