Pitäisikö viiden sentin kolikoista luopua? ”Ei ole aiemmin kuulunut, että tällaista esitettäisiin vakavissaan”
Keskustan perusteena ehdotukselle on, että luopuminen vähentäisi byrokratiaa ja kustannuksia käteisen rahan käsittelijöille. Idea on mielenkiintoinen, pohtii Suomen Pankin toimistopäällikkö.Tilaajalle
Toiveita lähimpään 10 senttiin pyöristämisestä ei ole aiemmin Suomen Pankin Jussi Kangaksen korviin kantautunut. ”Mulla on sellainen tunne, että pyöristys viiteen senttiin on ollut hyvä.”Suomen pitäisi luopua viiden sentin kolikoista maksuvälineenä, esittää Keskustan Oulun kunnallisjärjestö.
”Nyt kun käteisen rahan käyttö on vähentynyt radikaalisti ja rahan arvo edelleen heikentynyt 25 vuodessa, olisi syytä tarkastella viiden sentin kolikon tarpeellisuutta maksuvälineenä”, järjestö toteaa tiedotteessa.
Keskusta esittää, että käteisostokset pyöristettäisiin jatkossa lähimpään 10 senttiin.
Kolikoita otettaisiin vastaan kuten 1 ja 2 sentin kolikoitakin, mutta niitä ei painettaisi taikka laskettaisi liikkeelle enää lainkaan.
Perusteena on, että luopuminen vähentäisi byrokratiaa ja kustannuksia käteisen rahan käsittelijöille.
”Muut euromaat ovat pikkuhiljaa seuranneet perässä.”
Mielenkiintoinen idea, pohtii Suomen Pankin toimistopäällikkö Jussi Kangas. Hän ei ole kuullut, että vastaavaa olisi aiemmin vakavissaan esitetty.
Suomi oli aikoinaan ensimmäinen euromaa, joka otti käyttöön säännön pyöristää summat lähimpään viiteen senttiin.
”Muut euromaat ovat pikkuhiljaa seuranneet perässä.”
Pyöristyssääntö on käytössä esimerkiksi Hollannissa, Belgiassa, Irlannissa ja viimeisimpänä Virossa ja Liettuassa.
Pyöristäminen lähimpään viiteen senttiin oli hyvä idea, Kangas myöntää.
Siinä säästettiin kolikoiden valmistuskustannuksia ja käsittelyä.
”Kyllähän se on järkevää. Tällaista, että pyöristettäisiin lähimpään 10 senttiin, en ole kuullut.”
Suomessa viiden sentin kolikoita palautuu Suomen Pankille enemmän kuin niitä tilataan. Tilanne heijastelee käteisen käytön hupenemista.
Viiden sentin kolikoita ei ole enää viime vuosina teetetty lisää. Näyttää, ettei uusille ole tarvetta lähivuosinakaan.
Tuotantokustannuksia viidestä sentistä ei siis tule eikä tätä kautta säästöjäkään, Kangas pohtii.
Kun kolikkoarvoja on enemmän, käsittelykustannukset kasvavat.
Toisaalta myös kaikki koneet ja järjestelmät on tehty sellaisiksi että tunnistavat 5 sentin kolikoita, Kangas huomauttaa.
”En näe, että muutoksesta olisi hirveästi kustannushyötyjä.”
Euroalueessa ei voida yksipuolisesti luopua jonkin kolikkoarvon käytöstä.
Joka tapauksessa 1, 2 ja 5 sentin kolikoita käsiteltäisiin rahahuollossa, kuten myös Keskusta tiedotteessaan toteaa.
”Viime kädessähän tämä on valtionvarainministeriön ja eduskunnan päätettävissä oleva asia. Toki jos tätä haluttaisi tarkemmin tutkia, kaupalla on painava sana.”
Toisaalta Kangas ymmärtää luopumishaluisia.
”Kyllähän monet ovat sanoneet, että pikkusentit ovat riesa kun niitä kertyy.”
Hiljattain aiheesta kysyttiin myös Keskustan puoluekokouksessa. Keskustan sivustolla julkaistussa koeäänestyksessä liki puolet vastanneista kannatti viiden sentin kolikoista luopumista. 13 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
