Laskiaisperinteet elävät vahvana – Suomi ja Viro jakavat ne, vaikka hernekeitto voi yllättääkin

Laskiaiseen liittyy nimensä mukaisesti mäenlasku. Laskun aikana loruin toivottiin hyvää pellavasatoa. Mitä pidemmällä kelkka liukui, sitä pidemmäksi pellavat kasvoivat.

Kun mäenlasku oli saatu hoidettua, siirryttiin saunomaan. Jos miehet menivät ensin saunaan, saatiin sonnivasikoita. Jos taas naiset saunoivat ensin, saatiin lehmiä. Saunassa oltiin hiljaa, jotta ötökät eivät vaivaisi kesällä.

Nykyään laskiaisen lorut ovat jääneet vähemmälle, ja mäenlaskun rinnalle ovat tulleet laskiaispullat ja hernekeitto. Monelle voi olla uutta, että myös Virossa laskiaisperinne elää vahvana.

Virossa laskiainen eli vastlapäev tunnettiin aiemmin nimillä lihaheide (lihan jättö) ja liugupäev (liukupäivä). Näillä viitattiin aikaan, jolloin lihaa oli vähän, ja uskomukseen, että kelkalla laskettu pitkä liuku tuo onnea tulevalle kaudelle samaan tapaan kuin Suomessa.

Suomi ja Viro jakavat pitkälti samat laskiaisperinteet. Kuva: Janiko Kemppi

Laskiaisena Virossa syötiin loput jäljellä olevasta siasta. Jäljellä oli tavallisesti enää siansorkkia, joiden lihaa keitettiin herneiden tai papujen kanssa. Vielä nykyäänkin Suomen tapaan Virossa nautitaan laskiaisena hernekeittoa (hernesupp).

Suomalainen ja virolainen hernekeitto maistuvat pitkälti samalta, mutta ovat koostumukseltaan erilaisia. Virolainen on juoksevampaa ja siinä voidaan käyttää ohraa sekä paljonkin porkkanaa. Sinappia toki voi hernekeittoon lisätä samaan tapaan kuin Suomessakin.

”Meidän perheessämme luullisesta lihasta keitettiin hernekeittoa. Luista tehtiin taas lapsille leluja. Keiton syömisen jälkeen menimme pulkkamäkeen”, 1980-luvulla Virossa syntynyt Ester Kannelmäe Visit Tallinnista muistelee lapsuuttaan.

Virolainen pulla ei tavallisesti ole yhtä makea kuin suomalainen. Se muistuttaa paljon briossia. Kuva: Janiko Kemppi

Laskiaispullakin (vastlakukkel) kuuluu oleellisesti myös Viron laskiaiseen samaan tapaan kuin Suomessa.

Laskiaispullan juuret ovat Saksassa. Sieltä pulla kulkeutui 1600-luvulla Ruotsiin, jossa ensimmäiset pullat täytettiin mantelimassalla. Noin sata vuotta sitten väliin alettiin laittaa myös kermavaahtoa.

Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä kertoi aiemmin MT:lle, että Suomessa laskiaispullaperinteeseen vaikutti paljon toinen maailmansota. Raaka-aineita säänneltiin sodan jälkeen, mutta 1950-luvulla valkoinen jauho, voi ja sokeri alkoivat löytää tiensä osaksi kotien ruokakaappien vakiovarustusta.

Aluksi Suomessa pullan väliin laitettiin hilloa, koska mantelit olivat kalliita ja vaikeasti saatavilla. Kun mantelien saatavuus alkoi parantua, siirryttiin lähemmäs ruotsalaista versiota.

Laskiaispullia löytyy yllättävistäkin paikoista. Tallink Siljalla odotetaan, että pullia myydään sesongin aikana 2 500 kappaletta. Etualalla matchalla maustettu pulla. Kuva: Janiko Kemppi

Virossa laskiaispullia on syöty perinteisesti vasta laskiaistiistaina, joka on viimeinen päivä ennen paastoa. Kannelmäe kertoo, että hänen vanhemmilleen laskiaista odotettiin samaan tapaan kuin joulua.

”Silloin laskiaispullia syötiin vain tiettynä päivänä. Laskiainen oli silloinkin todella tärkeä juhla.”

Nyt laskiaispullia näkyy kahviloissa ja kaupoissa jo kauan ennen juhlapäivää – samaan tapaan kuin Suomessa.

”Laskiaispullakausi alkaa myös Virossa todella aikaisin. Katsoin Facebookista Tallinnatärpit-ryhmästä, että ruokavaikuttajat olivat syöneet pullia jo kuukausi sitten”, Kannelmäe sanoo.

Kannelmäe arvioi, että perinteinen mantelimassatäytteinen pulla on Virossa suosituin, vaikka toki kahvilat ovat pullollaan mitä kekseliäimpiä pullia. Virossa mantelitäyte on hieman erilainen kuin Suomessa. Täytettä on paljon ja se on pehmeää.

Hilloversiossa käytetään taas tavallisesti puolukkaa. Hapan puolukka tuokin mukavaa raikkautta laskiaispullaan.

Kahviloista löytyy nykyään mitä erilaisimpia täytteitä. Kuvassa tallinnalaisen La Boulangerie -kahvilaleipomon versiointi mantelipullasta. Kuva: Janiko Kemppi

Laskiaispullat saapuivat Viroon Saksasta. Baltiansaksalaiset olivat keskiajalla vaikutusvaltaisia, ja koska virolaiset ja latvialaiset talonpojat työskentelivät heille, omaksuivat he samoja tapoja ja perinteitä.

Perinteinen baltiansaksalainen laskiaispulla nautittiin eri tavalla kuin nykyään. Pullan yläosa leikattiin pois, pulla koverrettiin tyhjäksi ja se täytettiin täytteellä, jossa oli muun muassa voita, maitoa, mantelia, sokeria ja rusinoita. Kun pulla oli täytetty, laitettiin se uuniin. Pulla tarjottiin lämpimänä.

Tallinnassa järjestetään laskiaispullan kunniaksi omat festivaalit. Festivaali jatkuu 4. maaliskuuta asti, ja siihen osallistuu lukuisia kahviloita ja leipomoita.