Tiesitkö? Pääsiäisellä ja munilla on pitkä yhteinen historia, mutta suklaa tuli kuvioihin vasta myöhään

Nykyään heti joulusuklaiden jälkeen kauppojen hyllyihin alkaa ilmestyä monenhintaisia ja -laatuisia suklaamunia. Mutta miksi pääsiäisenä syödään nimenomaan munanmuotoisia suklaita?

Pääsiäisillä ja munilla on pitkä yhteinen historia, johon nivoutuu monenlaisia perinteitä. Ensinnäkin pääsiäinen sijoittuu pohjoisen pallonpuoliskon kevääseen, jolloin luonto alkaa heräillä eloon.

Munat ovat olleet ja ovat edelleen monissa kulttuureissa hedelmällisyyden ja uudelleensyntymän symboleja. Yksi mahdollinen selitys pääsiäisen ja munien yhteydestä liittyy historialliseen anglosaksiseen kevätjuhlaan, jossa kunnioitettiin Eastre-jumalatarta ja juhlistettiin luonnon ylösnousemusta talven jälkeen. Munia syötiin ja mahdollisesti haudattiin maahan osana juhlallisuuksia.

Kristillisiä juhlia ajoitettiin ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla vanhojen pakanallisten juhlien paikoille, joten pääsiäisen sijoittaminen kevätpäiväntasauksen tienoille aiheutti pakanallisten ja kristillisten perinteiden nivoutumisen yhteen.

Munien ja pääsiäisen yhteys sinetöityi viimeistään keskiajalla, jolloin pääsiäistä edelsi tiukka paasto ja pidättäytyminen eläinkunnan tuotteista. Kanoja ei kuitenkaan ollut mahdollista kieltää munimasta ihmisten paaston aikana, joten munia keitettiin ja laitettiin talteen, ja pääsiäisenä niitä saatettiin jakaa lahjoina köyhille.

Nykyajan pääsiäispuput ja munajahdit puolestaan juontavat juurensa Isoon-Britanniaan ja 1800-luvun viktoriaaniseen aikaan, jolloin pääsiäisestä tuli entistä lapsiystävällisempi juhla.

Siitä ei ollutkaan enää pitkä matka vaihtaa oikeat kananmunat munanmuotoisiin suklaisiin, sillä mikäs onkaan sen mukavampaa löytää kuin suklainen herkku. Suklaamunia on mutustettu 1800-luvun lopulta asti, mutta suklaan korkean hinnan vuoksi ne olivat aluksi vain parempien piirien herkkua.

Lähde: Time 6.4.2023