Pirtti puetaan jouluna punaiseen. Kaisu Anttonen sytyttää kynttilöitä. Kuva: Anu KovalainenHyrynsalmiMuistot elävät Mummulan maalaiskahvilassa
Kaisu Anttonen tarjoilee joulun makuja ja tunnelmaa perinteistä ammentaen vanhassa lapsuudenkodissaan Hyrynsalmella.TilaajalleTulitikku leimahtaa ja kynttilät syttyvät pirtin pöytään. Iloiset tonttukoristeet hymyilevät jo punaisten liinojen päällä. Arabian vanhojen kahvikuppien kultaus kimaltaa tunnelmallisesti talvisessa hämärässä.
Kaisu Anttonen kattaa onnellisena pöytää. Hän pyörittää lapsuudenkodissaan kesäisin avoinna olevaa Mummulan maalaiskahvilaa.
Anttoselle oma yritys Hyrynsalmella on toteutunut unelma.
”Toiminta oli tarkoitus aloittaa jo aikaisemmin, mutta korona hidasti suunnitelmia.”
Rakas paikka tekee työstä erityisen merkityksellistä.
”Anttoset ovat asuneet tällä paikalla yli sata vuotta. Minulla oli lukion jälkeen kiire pois paikkakunnalta, mutta 16 vuoden jälkeen palasin.”
Tontut ovat päässee lämmittelemään leivinuunin päälle rukin ja muun tarpeiston seuraksi. Kuva: Anu KovalainenMummulan kahvila on auki kesäisin. Muina aikoina vanhalla maitotilalla järjestetään erilaisia juhlia ja esimerkiksi jouluruokailuja. Suurimmillaan tilaan saa mahdutettua 50 hengen porukan.
Vanhan maitotilan paikka on kahvilan pitoon ideaalinen: Vitostie kulkee aivan pihan sivuitse, pirtin ikkunoista siintää Salmijärvi. Paikalla on aikaisemmin toiminut myös kestikievari.
”Anttoset ovat asuneet tällä paikalla yli sata vuotta.”
Tien toisella puolella sijaitsee komea Hyrynsalmen puukirkko. Se on Jakob ja Carl Rijfin rakentama ja valmistui vuonna 1786. Kirkossa on jopa 700 istumapaikkaa.
Saarnaa kuuntelevat saattoivat ihailla laiduntavia Anttosten lehmiä ikkunoista, sillä laitumet olivat kirkon vieressä. Karjan saaminen väylän yli lypsylle oli omanlaisensa haaste.
”Lehmät ohjattiin laitumelta kotipihaan rajaamalla niille tielle kulkuväylä naruilla ja joku kävi näyttämässä autoilijoille lippua, että nyt pitää pysähtyä”, Anttonen muistelee 80-luvun alkua. ”Tien alle saatiin myöhemmin alikulkutunneli, jota pitkin lehmät tulivat lypsylle.”
Ruokaisat salaatit ovat osa Mummulan joulupöytää. Kaisu Anttosen resepteissä maistuvat kainuulaiset ruokaperinteet. Kuva: Anu KovalainenSotien loppuvaiheessa Hyrynsalmen keskustasta poltettiin melkein kaikki rakennukset, myös Anttosten tilan päärakennus. Uutta päärakennusta käytettiin tukikohtana, kun kirkonkylää jälleenrakennettiin.
Taloon syntyi tänä aikana lapsia, jotka ovat myöhemmin käyneet synnyinkodissaan muistelemassa elämänsä alkua. Myös pitkän matkan rippikoululaiset saattoivat asua talossa ja poikkeavat myöhemmin kahvilan asiakkaina.
Karjan pito loppui tilalla 2000-luvun alussa. Lypsyssä oli silloin 12 lehmää, eikä isoihin investointeihin riittänyt intoa.
Maatalouden lisäksi poronhoito on Hyrynsalmella perinteinen elinkeino. Poroja bongatakseen ei tarvitse lähteä kauas, sillä niitä voi nähdä jopa aivan kirkon nurkilla.
Tilan päärakennus on osalle kahvilan kävijöistä tuttu jo lapsuudesta. Kuva: Anu KovalainenKahvila on toiminut Salmelan tilalla nyt neljä vuotta. Toinen huoneista on sisustettu saliksi romanttisella ruusuteemalla. Toinen huoneista on perinteinen pirtti. Joka puolella näkyy vanhoja esineitä, joista tulee monelle mieleen varmasti juuri se oma mummola.
Hauska tunnelma syntyy Anttosen sanojen mukaan ”kohtalon sanelemalla sisustuksella”.
”Huonekaluja ja muita esineitä on löytynyt pikkuhiljaa milloin mistäkin. Täällä on helppo järjestää sekä surun että ilon juhlia, kun tunnelma on kodinomainen.”
Jos kahvilaan kertyy jonoa, voi ajankulukseen ihailla vanhoja tuotepakkauksia. Kuva: Anu KovalainenAnttonen on intohimoinen kirppisten kiertäjä. Huonekaluja ja astioita on saatu myös lahjoituksena esimerkiksi perikunnilta.
”Perhe voi toivoa, että oman mummolan kahvikalusto saa uuden elämän täällä kahvilassa. On lohdullista, että he voivat tulla sitten itsekin nauttimaan kupposen niistä mummon astioista.”
Monet huonekaluista ja tavaroista ovat kahvilaan päästyään pelastuneet kaatopaikoilta. Joskus löytöjä on vaikea yhdistää toisiinsa, mutta toisaalta haaste kiehtoo Anttosta.
”Usein tavarat vain loksahtavat paikoilleen. Haluan, että sisustus on runsas, kerroksellinen ja yllättävä. Minulle on tärkeää, että Mummula on paikka, jossa ihminen voi tehdä aikamatkan.”
Kesällä jonot saattavat muodostua kahvilassa pitkiksi. Silloin sisustus tarjoaa viihdykettä odottajille.
Kauniit vanhat kupit pääsevät kahvilan asiakkaiden käyttöön. Osa niistä on saatu lahjoituksena. Kuva: Anu KovalainenTuristit tuovat Hyrynsalmelle mukanaan tarinansa eri puolelta Suomea ja Eurooppaa.
”On kiinnostavaa tavata ihmisiä, joiden arkea on asua suurkaupungissa. Monet pysähtyvät täällä matkallaan Kuusamoon, Lappiin tai jopa Norjaan”, Anttonen kertoo.
Myös Kainuun matkailukohteet, kuten Raatteentie, kiinnostavat vierailijoita.
”Tämän vanhan rakennuksen ovet ja minun sydämeni ovat auki tarinoille.”
Joulun lähestyessä Anttonen kattaa pöytiin perinteiset jouluruoat. Hänelle on erityisen tärkeää, että ruoat tehdään perinteisin reseptein mahdollisimman maukkaiksi.
”En osaa käyttää valmiita soseita, joten teen esimerkiksi laatikot alusta asti itse. Kuorin, pilkon ja keittelen lantut ja porkkanat. Usein teen niitä yöllä ja pistän joululaulut soimaan keittiössä.”
Sormenpäät ovat jouluna hellinä, Anttonen naurahtaa, mutta asiakkaiden palaute laatikoista palkitsee. Myös kaljan hän panee itse maltaista.
Hauskat vanhat esineet kutsuvat vierailijat aikamatkalle. Kaisu Anttonen hankkii esineitä erityisesti kirpputoreilta. Kuva: Anu KovalainenPöytiä varataan perheille, ystävyksille ja työporukoille. Ruokailuja annetaan myös lahjaksi.
Anttonen nauttii joulunajasta täysin siemauksin. Ihmisten kohtaaminen ja henkilökohtainen palvelu jatkaa jo paikan kestikievariajoista alkanutta perinnettä.
”Ympyrä on sulkeutunut. Minusta on ihanaa, että tämän vanhan rakennuksen ovet ja minun sydämeni ovat auki tarinoille.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
