Onko koirasi yhä ilmoittamatta rekisteriin? Siitä voi napsahtaa jopa tuhansien eurojen maksu

Koirarekisteri on ollut pian käytössä kolmen vuoden ajan. Pakolliseen rekisteriin oli rekisteröity tammikuun loppuun mennessä noin 400 000 koiraa, mikä on vain puolet koirien arvioidusta kokonaismäärästä Suomessa.

”Koiran rekisteröinti ja lain noudattaminen on koiran haltijan vastuulla”, sanoo Ruokaviraston erityisasiantuntija Salli Jortikka.

Hän painottaa, että ilmoittaminen on tärkeää etenkin ikävien tilanteiden varalta. Jos koira vaikkapa varastetaan tai se katoaa metsästysreissun yhteydessä, on rekisteröimättömän koiran palauttaminen oikealle haltijalle vaikeampaa tai jopa mahdotonta.

”Ja jos Suomeen tulisi koiriin kohdistuva tarttuva tauti, pystyisimme kontaktoimaan heti koiran haltijat, joita tautiuhka koskee.”

Koirarekisterin avulla pyritään ennen kaikkea edistämään koirien hyvinvointia ja jäljitettävyyttä. Näin voidaan ehkäistä koirien pentutehtailua, laitonta maahantuontia ja heitteillejättöä.

Koska niin moni koiran haltija on jättänyt lemmikkinsä ilmoittamatta, ollaan rekisteröinnin valvontaa tehostamassa ehdotetulla lakimuutoksella.

Sen perusteella koiran rekisteröimättä jättämisestä voidaan määrätä 300–5 000 euron valvonnan seuraamusmaksu.

”Laki koskee kaikkia koiria iästä huolimatta”, Jortikka huomauttaa.

Seuraamusmaksun voi määrätä joko Ruokavirasto tai alueellinen elinvoimakeskus. Tähän saakka seuraamusmaksu on voitu antaa vain koiran siruttomuudesta. Ehdotetulla lakimuutoksella se voitaisiin määrätä myös rekisteröimättä jättämisestä.

Vuodenvaihteessa aluehallintovirastojen eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävät siirtyivät Ruokavirastolle ja ely-keskusten tehtävät uusille elinvoimakeskuksille.

Koirien tunnistamista ja rekisteröintiä valvovat Ruokavirasto, elinvoimakeskukset, Tulli ja kunnaneläinlääkärit.

Valvontaa voidaan tehdä muun valvonnan yhteydessä esimerkiksi eläinsuojelukäynneillä, maahantulotarkastuksessa tai tuotantoeläinten tunnustamisen ja rekisteröinnin valvonnan yhteydessä.

”Jokaisella virkasuhteessa olevalla kunnaneläinlääkärillä on mahdollisuus puuttua koiran rekisteröimättömyyteen”, Jortikka sanoo.

Yksi koirarekisterin tavoitteista on pentutehtailun ehkäiseminen.

Rekisteriin tulee ilmoittaa muun muassa rotu, koiran nimi, väri, mikrosirun numero ja asettajan nimi, syntymäaika, sukupuoli ja koiran haltijan tiedot.

Sirunumero on 15 numeroa pitkä lukujono. Sen voi tarkastaa muun muassa koiran passista, rekisteritodistuksesta, kauppakirjasta, Kennelliiton OmaKoira-palvelusta tai eläinlääkärin käyntikertomuksista. Emän nimeä ei kuitenkaan tarvitse rekisteriin ilmoittaa.

”Rekisteriin vaadittu tietosisältö tulee suoraan asetuksesta koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. Pelkällä rekisteritiedolla ei pystytä pentutehtailua valvomaan, vaan se toimii viranomaisen apuvälineenä valvonnassa”, Jortikka sanoo.

Sähköinen rekisteröinti maksaa 10 euroa, paperilomakkeella tehty 20 euroa.

Monen koiran tiedot löytyvät myös vapaaehtoisesta Kennelliiton rekisteristä. Miksi tiedot pitää ilmoittaa moneen eri paikkaan?

”Kennelliiton rekisteri ei ole viranomaisrekisteri, eikä se näin ollen poista vaatimusta koiran rekisteröimisestä Ruokaviraston rekisteriin. Lisäksi viranomaisrekisteriä sitovat muutkin lait”, Jortikka avaa.

Koirien rekisteröintipakko perustuu lainsäädäntöön. Vastaavia on käytössä muissakin maissa.

Työn alla on ollut pitkään myös vastaava rekisteri kissoille. Alun perin sen piti tulla käyttöön jo tänä vuonna, mutta valmistelu siirtyi tulossa olevan koirien ja kissojen hyvinvointia ja jäljitettävyyttä määrittelevän EU-asetuksen takia.

Kun asetus on valmis, maa- ja metsätalousministeriö voi sen pohjalta päättää, otetaanko kansallinen kissarekisteri käyttöön jo ennen siirtymäajan päättymistä ja mitä sisältöjä rekisteriin tulee.