
Perinnöllisiä sairauksia kantavien koirien jalostus on viime vuosina herättänyt paljon keskustelua. Erityisessä syynissä ovat olleet lyhytkuonoiset koirarodut.
Kangasniemeläinen eläinlääkäri Suvi Heinola on perehtynyt pehmytkudoskirurgiaan ja tekee paljon vaativia hengitysteiden leikkauksia niin sanotuille lyttynaamaisille koirille.
”Vastaan tulee paljon tilanteita, joissa lyhytkuonoinen koira ei pärjää ahtaiden hengitysteiden kanssa. Leikkaukset ovat isoja operaatioita, ja niihin voi liittyä komplikaatioita. Ongelmaa ei voi vähätellä”, Heinola kertoo.
Ulkonäkökeskeinen jalostus on tehty eläinten terveyden kustannuksella.
”Ongelma on se, että jalostuksessa usein ihannoidaan jotain tiettyä ulkonäöllistä seikkaa, mistä seuraa sairauden lisääntyminen rodussa. On se sitten lyhyt huono, lyhyet jalat, karvan laatu tai ihan mikä tahansa vastaava ominaisuus.”
”Tämänkin haastattelun jälkeen tulee luultavasti kuraa niskaan rotuharrastajilta, niin kuin on käynyt ennenkin.” Suvi Heinola

Jo pelkästään rotumääritelmien ehdot ovat osalla roduista epäterveitä.
Heinolan mukaan lyhytkalloisen koiran hengitystieoireyhtymän esiintyvyys alkaa, kun kuonon pituus on alle puolet koiran kallon pituudesta. Esimerkiksi bostoninterrierin rotumääritelmässä kuonon pitää olla leveyttään ja syvyyttään lyhyempi ja enintään kolmasosan kallon pituudesta.
”Jos meillä on ulkonäköihanteita, jotka ovat jalostuksessa johtaneet sairaampiin koiriin, silloin pitäisi ihanteiden muuttua. Tarvitaan radikaalia ajatuksen muutosta, ja sen hyväksymistä, että mopsi on mopsi, vaikka sillä olisi kuono.”
Pelkät puheet terveyden huomioimisesta jalostuksessa eivät riitä, vaan muutoksen tulisi näkyä koiranäyttelyissäkin.
”Niin kauan kun koiranäyttelyissä pärjää ääripiirteisellä ulkonäöllä, se on myös jalostuksen ihanne, koska kuka ei haluaisi voittaa näyttelyissä.”
Heinola kertoo, että asiantuntijoiden lausuntoja jalostuksesta ei ole aina haluttu kuulla koiraharrastajien piirissä.
”Kun omaa intohimon kohdetta arvostellaan tai halutaan muuttaa, voi olla vaikea ottaa vastaan tietoa. Tämänkin haastattelun jälkeen tulee luultavasti kuraa niskaan rotuharrastajilta, niin kuin on käynyt ennenkin.”
Eläinlääkäri pitää jalostuksen ongelmia lyhytkuonoisia koiria laajempana asiana. Myös käyttöroduissa esiintyy periytyviä sairauksia. Hänen mielestään koirarotujen perimät ovat liian suppeita.
”Meidän rotukoiramme ovat hyvin sisäsiittoisia. Koirat alkavat olla toistensa kopioita, ja harvinaiset geneettiset sairaudet yleistyvät.”
Eläinlääkärin mielestä jalostuksen tavoitteet pitäisi laittaa uusiksi kautta linjan. Terveys pitäisi nostaa etusijalle ja ulkonäköön kiinnittää vähemmän huomiota.
”Tavoitteena pitäisi olla terve, hyvinvoiva, mukavaluonteinen ja pitkäikäinen koira. Rotujen sisällä pitäisi olla isompi variaatio yksilöiden välillä ja roturisteytyksien tekeminen pitäisi olla helpompaa, eikä niin tiukasti säänneltyä.”
Heinola penää Kennelliiton roolia ja vastuuta roturisteytyksien helpottamisessa.

Jalostusta on jo pitkän aikaa säädelty lailla. Vuoden 1996 eläinsuojelulaissa on kirjattu, että jalostuksessa tulisi huomioida eläinten terveys. Jalostuksesta ei saisi myöskään aiheutua kärsimystä eläimelle.
Tänä vuonna voimaan tullessa laissa eläinten hyvinvoinnista on entistä tarkempia määräyksiä. Lain mukaan eläintä ei saa käyttää jalostukseen, jos se aiheuttaa jälkeläiselle todennäköisesti sellaisia sairauksia tai muita ominaisuuksia, joista seuraa merkittävää haittaa tämän hyvinvoinnille.
Monet eläinlääkärit, Heinola mukaan lukien, ovat nähneet lainsäädännön toimimattomaksi.
”Laki on pitkään kieltänyt eläimille kärsimystä aiheuttavan jalostuksen, mutta oikeuden ennakkotapauksia jalostukseen liittyen ei ole minun tiedossani.”
Lain hengen vastaiseen toimintaan ei ole puututtu, vaikka on ollut paljon selkeitä tapauksia, Heinola kertoo.
”Omistaja on esimerkiksi käyttänyt jalostukseen eläintä, jolla on tiedetty olevan hyvin vakava hengitystieongelma.”
Heinolan mielestä perinnöllisesti sairaiden koirien jalostaminen tulisi kieltää. Yksittäisiä rotuja hän ei kuitenkaan lähtisi kieltämään, vaan jalostuskielto tulisi sairaiden ominaisuuksien kautta.
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola kertoo, että eläinten hyvinvointilakia tullaan tarkentamaan jalostusta koskevalla uudella asetuksella.
”Tarkoituksena on säätää asetus, jossa otetaan tarkemmin kantaa siihen, mikä on sallittua jalostusta ja mikä ei. Tavoitteena on helpottaa valvontaviranomaisten toimintaa ja tehdä selkeäksi, mihin raja vedetään käytännössä”, Tiina Pullola kertoo.
Pullolan mukaan asetusta valmistellaan parhaillaan ministeriössä ja se tulee lausuntokierrokselle tämän vuoden aikana.
”Ainakin aluksi tullaan keskittymään koiriin ja turkiseläimiin”, Pullola kertoo.
”Ongelma on se, että jalostuksessa usein ihannoidaan jotain tiettyä ulkonäöllistä seikkaa, mistä seuraa sairauden lisääntyminen rodussa.” Suvi Heinola
Ministeriö on tilannut ja saanut Luonnonvarakeskukselta kaksi asiantuntijaselvitystä koirien jalostuksen keskeisistä eläinsuojeluongelmista. Ensimmäinen keskittyi lyhytkuonoisten rotujen ongelmiin, seuraavassa käsiteltiin laajemmin erilaisia perinnöllisiä vikoja ja sairauksia.
Selvityksissä tehtiin konkreettisia ehdotuksia siitä, minkälaisia kriteerejä jalostukselle voitaisiin asettaa. Pullolan mukaan selvityksiä käytetään asetuksen valmistelussa apuna.
Pullolan mukaan mikään yksittäinen rotu ei tule kielletyksi.
”Rotujen kieltäminen ei todennäköisesti toimisi. Voidaanhan risteyttää kaksi eri rotuista koiraa, joilla olisi sama ongelma, ja näiden jälkeläinen olisi sekarotuinen. Tähänkö sitä kieltoa ei sitten sovellettaisi? Tarkoitus on katsoa koiraa eläimenä ja lähteä sääntelemään ominaisuuksia, joita eläin kantaa.”
Asetus tulee liittymään myös viime vuonna avattuun koirarekisteriin, jonne jokainen koiranomistaja on velvoitettu ilmoittamaan eläimensä. Eläinlääkäreille tulee velvollisuus ilmoittaa koirarekisteriin perinnöllisistä sairauksista, jotka estävät eläimen käytön jalostuksessa.
”Kun jalostusasetus saadaan voimaan, siihen tullaan kirjaamaan lista asioista, joista eläinlääkäreiden tulee tehdä ilmoitus koirarekisteriin. Jos siis eläinlääkäri diagnosoi koiralla jalostusrajoituksen aiheuttavan vian tai sairauden, hänen tulisi tehdä siitä ilmoitus koiran tietojen yhteyteen rekisteriin”, Pullola selittää.
”Isot laivatkin kääntyvät hitaasti. Ei nämä ihan hetkessä tapahdu niin, että kaikki pitäisivät samalla lailla näitä asioita tärkeinä.” Kennelliitto
Kennelliiton osastopäällikkö Kaisa Gold pitää eläinlääkärien tulevaa ilmoittamisvelvollisuutta hyvänä asiana.
”On paljon sairauksia, jotka eivät näy päällepäin. Esimerkiksi atooppiset sairaudet ja allergiat ovat olleet sellaisia, joista Kennelliitto ei ole saanut aikaisemmin tietoa. Tällä hetkellä on omistajan vastuulla, kertooko hän näistä ongelmista ja jättää koiran pois jalostuksesta. Tulevaisuudessa eläinlääkäri tekee ilmoituksen jalostuskiellosta.”
Sairaitakin koiria on voitu käyttää jalostuksessa puhtain paperein.
”Kun tieto hengitystieleikkauksista ei ole aikaisemmin kulkeutunut Kennelliittoon, on ollut täysin mahdollista, että tällaisella koiralla on voitu teettää pentuja leikkauksen jälkeen, koska ongelmat eivät ole tulleet ilmi.”
Koirarekisteri on Ruokaviraston viranomaisrekisteri, jonne Kennelliitolla ei ole pääsyä. Gold sanoo, että koirarekisterin tiedot olisi tärkeä saada siirtymään myös Kennelliiton jalostustietojärjestelmään.

Gold sanoo Kennelliiton tavoitteeksi terveiden koirien jalostamisen, jonka eteen liitto on tehnyt töitä. Hän nostaa esiin Pevisa-ohjelman.
Monilta roduilta vaaditaan terveystutkimuksia ennen kuin pennut voidaan rekisteröidä. Lopulliset jalostusvalinnat ovat kuitenkin aina kasvattajien käsissä.
”Esimerkiksi ranskanbuldoggilta vaaditaan hyvinkin paljon tutkimuksia ennen kuin koiria voidaan käyttää jalostuksessa. Pyritään siihen, että mahdollisimman terveet koirat olisivat jalostuskäytössä.”
”Jos esimerkiksi lyhytkuonoisen koiran hengitys on raskasta, ei sitä tulisi palkita.” Kaisa Gold
Gold toimii myös itse ulkomuototuomarina koiranäyttelyissä. Hänen mukaansa koirien terveyteen on alettu kiinnittää näyttelyissä entistä enemmän huomiota.
”Isotkin laivatkin kääntyvät hitaasti. Ei nämä ihan hetkessä tapahdu niin, että kaikki pitäisivät samalla lailla näitä asioita tärkeinä.”
Gold muistuttaa, että koiranäyttelyissä on pohjimmiltaan kyse ulkonäön arvioinnista.
”Ulkomuototuomarit eivät ole eläinlääkäreitä. Kehässä vietetty aika on varsin lyhyt eikä siinä pystytä tekemään sen tarkempia tutkimuksia. Jos esimerkiksi lyhytkuonoisen koiran hengitys on raskasta, ei sitä tulisi palkita.”
Rotumääritelmien muuttaminen terveemmiksi ei ole Goldin mukaan mahdollista, vaikka Suomessa siihen olisikin halua.
”Rotumääritelmän muutokset täytyy tulla rodun kotimaasta. Me emme voi Suomessa muuttaa rotumääritelmiä kuin kotimaisilta roduilta. Tuomareita voidaan kuitenkin kouluttaa niin, että terveyttä painotetaan.”