Susien aiheuttamat kotieläinvahingot ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa

Riistavahingot.fi-sivuston mukaan susien aiheuttamat kotieläinvahingot ovat vähintään kaksinkertaistuneet viime vuosina.

Vuonna 2018 sudet aiheuttivat 105 kotieläinvahinkoa, joiden euromääräinen arvo oli reilut 155 000 euroa. Vahinkoja aiheutui 136 lampaalle ja 34 koiralle.

Viime vuonna sudet aiheuttivat kotieläinvahinkoja kaksi kertaa enemmän, 210 vahinkoa, joita korvattiin reilulla 405 000 eurolla. Vahinkoja aiheutui yli 500 lampaalle ja 65 koiralle.

Tänä vuonna vahinkoja on aiheutunut 9. joulukuuta mennessä 175, ja korvaussumma on kohonnut reiluun 320 000 euroon. Sudet ovat tappaneet tai raadelleet alkuvuoden aikana yli 400 lammasta ja hyökänneet 54 koiran kimppuun.

Vahinkojen määrä on pienempi kuin vahingoittuneiden tai kuolleiden määrä siksi, että yhdeksi vahingoksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa on kuollut kerralla useampia lampaita. Vuonna 2020 susi tappoi Mustasaaren saaristossa yli sata lammasta, mikä näkyy tilastoissa piikkinä.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari sanoo, että poroon verrattuna kotieläinvahinkojen määrä ei ole kasvanut yhtä dramaattisesti ja korvaussumma on pysynyt melko saman suuruisena.

Korvaussummat ovat vaihdelleet 500 000–700 000 euron välillä, kun katsotaan kaikkien suurpetojen aiheuttamia aiheuttamia vahinkoja yhteensä. Kannanhoidollinen metsästys on pitänyt kurissa eniten karhuvahinkoja, joiden voidaan olettaa kasvavan karhukannan kasvaessa.

”Toisin kuin porovahinkoja kotieläinvahinkojen korvauksia ei ole jouduttu leikkaamaan. Vahingot korvataan aina täysmääräisesti sitä mukaa, kun vahinkoja syntyy”, Laanikari toteaa.

Laanikari uskoo, että suden kannanhoidollisen metsästyksen alkamisen edellytys on luontodirektiivin liitteeseen tehtävä muutos, johon Bernin sopimuksen statusmuutos on yksi askel.

”Kansallinen lainsäädäntö ei ole ongelma itsessään, vaan luontodirektiivissä on listattu ne päämäärät, jolla voidaan poiketa pääsäännöstä eli suden suojelusta. Direktiivistä ei löydy kannanhoidollisen metsästyksen perustetta eli päämäärää, mutta kansallisella tasolla esimerkiksi metsästyskulttuurin säilyttäminen ei voi olla sovellettava päämäärä.”

Laanikarin mielestä suden sijasta huomio pitäisi keskittää nyt karhukannan säätelyyn ja katsoa, onnistuuko karhun kannanhoidollinen metsästys ensi syksynä. Kannanhoidollisen päämäärän oikeellisuus ratkeaa lopulta vasta oikeuskäsittelyssä.

Laanikari muistuttaa, että kotieläinvahingoissa vahinkoperusteiset poikkeusluvat ovat mahdollisia silloin, jos mikään muu ei auta. Riistakeskus tekee tapauskohtaista harkintaa, ja poikkeuslupia on tänä vuonna myönnetty useampia.

Riistakeskuksen mukaan poronhoitoalueen ulkopuolelle on tänä kalenterivuonna myönnetty yhteensä 17 poikkeuslupaa suden tappamiseen. Näin on saatu poistettua kahdeksan yksilöä. Vahinko- tai turvallisuusperusteinen poikkeuslupa on mahdollinen, jos suurpeto aiheuttaa merkittävää vahinkoa kotieläimille tai omaisuudelle.

Ahmat aiheuttavat noin puolet porovahingoista. Kuva: Petteri Kivimäki

Porovahinkoja sudet ovat aiheutuneet tänä vuonna lähes tuhat, kun vuonna 2018 vahinkoja oli puolet vähemmän, 434 kappaletta. Vahinkojen euromääräinen arvo oli vuonna 2018 noin puoli miljoonaa, kun tällä hetkellä hätyytellään 1,5 miljoonan euron rajaa.

Summissa ei ole mukana vasahävikkikorvausta. Poroille pahin suurpeto on ahma, sillä ahmat aiheuttavat noin puolet porovahingoista.

”Porotaloudelle aiheutuvat suurpetovahingot ovat suuria, ja niiden summa on ylittänyt parina viime vuonna kymmenen miljoonaa. Siellä on nähtävissä selvä kasvava tendenssi ja korvauksia on jouduttu jopa leikkaamaan, koska petovahingolle ei ole varattu budjetista riittävästi rahaa tai EU:n asettama maksukatto on ylittynyt”, Laanikari sanoo.