Suurpetojen pihakäynnit lisääntyneet – pihapiireissä käy visiitillä jo noin 10 000 suurpetoa vuodessa
Karkeasti joka neljäs Tassuun ilmoitettu suurpetohavainto tehdään asuin- tai tuotantorakennuksen lähellä. Eniten ovat suhteellisesti lisääntyneet karhujen pihavierailut.Tilaajalle
Erityisesti karhujen pihavierailut ovat lisääntyneet. Sen sijaan karhujen karkottamiseen erikoistuneet srva-toimijoita ei löydy jokaisesta kylästä. Kuva: Hannu HuttuRiistakeskuksen kouluttamat suurpetoyhdyshenkilöt tallentavat kaikki heille lähetyt ja varmistamansa suurpetohavainnot Luonnonvarakeskuksen Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään.
Riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula kertoi riistakeskuksen järjestämässä tilaisuudessa maanantaina, että viime vuonna suurpetoyhteyshenkilöt tallensivat Tassu-järjestelmään lähes 59 000 suurpetohavaintoa.
”Tänä vuonna näyttäisi siltä, että mikäli havaintoja kirjataan samaan tahtiin kuin viime vuosina on kirjattu, niin tänäkin vuonna saadaan tallennettua noin 55 000 suurpetohavaintoa. Tänä vuonna ilveshavaintoja on tehty noin 20 000, susihavaintoja 11 500, karhuhavaintoja 8 300 ja ahmahavaintoja 3 000”, Kursula listasi.
”Lukumääräisesti eniten pihapiirissä tehdään ilveshavaintoja, noin 6 000 kappaletta vuodessa.” Olli Kursula
Pihahavainnot eli alle sadan metrin päässä joko asuin- tai tuotantorakennuksesta tehdyt havainnot ovat lisääntyneet erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
”Lukumääräisesti eniten pihapiirissä tehdään ilveshavaintoja, noin 6 000 kappaletta vuodessa. Susihavaintoja tehdään noin 3 000 vuodessa. Eniten suhteellisesti ovat lisääntyneet karhun pihahavainnot, jotka ovat lähes tuplaantuneet edellisistä vuosista, ollen nyt noin 900 vuodessa.”
Karhujen pihahavainnot näkyvät myös poliisin tehtävämäärissä.
Tänä vuonna poliisi on antanut karhuille etenkin Pohjois-Karjalassa selvästi enemmän karkotusmääräyksiä kuin aiempina vuosina. Pohjois-Karjalassa lopetusmääräyksiä annettiin lukuisista karkotuksista huolimatta vain kaksi.
Sudelle karkotusmääräys on annettu 28 kappaletta. Eniten karkotuksia on tehty Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Lopetusmääräyksiä on annettu poliisin toimesta vain kolme.
”Riistakeskuksen näkökulmasta riistanhoitoyhdistysten tarjoama suurriistavirka-apu on erityisen tärkeää. Se on yhteiskunnallisesti merkittävää eläinten suojelutyötä, sillä poliisilla ei useinkaan ole mahdollisuuksia hoitaa näitä suurpetotilanteita itse”, sanoi erikoissuunnittelija Harri Norberg tilaisuudessa.
”Tässä on nyt jonkin asteinen huoli siitä, että miten tulevaisuudessa pystytään nämä tilanteet hoitamaan.” Mari Lyly
”Suurpetojen karkottaminen ja lopettaminen on kokeneiden koirien ja metsästäjien hommia. Tälläkään hetkellä ei tällaisia koirakoita joka kylältä löydy. Ja tulevaisuus on vielä haastavampi”, Kursula totesi ja viittasi tällä siihen, että kannanhoidollisen metsästyksen selvä vähentyminen ja toisaalta suurpetokantojen vahvistuminen on johtanut siihen, että moni toimija ei pysty enää kouluttamaan karhukoiriaan.
”Tässä on nyt jonkinasteinen huoli siitä, että miten tulevaisuudessa pystytään nämä tilanteet hoitamaan”, kiteytti erikoissuunnittelija Mari Lyly.
Kursula muistutti, että Whatsappiin tai oman kylän puskaradioon ilmoitetut havainnot ei yleensä tavoita viranomaisia.
”Vain petoyhdyshenkilöille ilmoitetut havainnot päätyvät Tassuun, ja ovat siten niin sanotusti ikään kuin virallisia havaintoja, joita voidaan hyödyntää viranomaisten päätöstenteossa tai Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioissa”, hän totesi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
