Kannanhoidollisen metsästyksen estäminen lisännyt suurpetokonflikteja – Simula: "Henkinen vastuu kuuluu niille, jotka pistävät kapuloita rattaisiin"

Kaikkien suurpetojen metsästys Suomessa on estynyt, koska suurpetojen metsästykseen ei ole myönnetty lainkaan kannanhoidollisia poikkeuslupia tuomioistuinten todettua poikkeuslupapäätökset lainvastaisiksi.

Luonnonvarakeskuksen virallisen tilaston mukaan tänä kesänä susia on noin 500 ja karhuja on noin 2 000. Metsästäjäliitto on arvioinut, että suurpetoja olisi selkeästi enemmän kuin mitä Luke on esittänyt arviossaan.

Etenkin sudet ovat viime viikkoina aiheuttaneet vaaratilanteita, kun ne ovat lähestyneet yleensä koiraa ulkoiluttanutta ihmistä aivan lähietäisyydelle aiheuttaen vaaraa. Moni onkin kysynyt, kenellä on vastuu, jos suurpeto hyökkää ihmisen kimppuun.

”Kyllä voisi sanoa, että henkinen vastuu on niillä, jotka jatkuvasti lyövät kapuloita rattaisiin, kun petokantoja yritetään pitää kurissa ja pedot poissa ihmisten ilmoilta”, toteaa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.).

”Toivottavasti nämä viimeaikaiset läheltä piti -tilanteet Uudellamaalla aukaisevat niidenkin ihmisten silmät, jotka vastustavat suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Metsästystä tarvitaan, jotta pedot pysyvät poissa ihmisten pihoista ja lenkkipoluilta. Se on ehdoton edellytys suurpetojen ja ihmisen yhteiselolle”, Simula toteaa.

”Todella toivon, ettemme joudu suurpetojen kanssa samaan tilanteeseen kuin esimerkiksi Romania, missä karhut ovat raadelleet ja tappaneet ihmisiä, koska metsästys oli kielletty.”

Metsästäjäliitto sysää vastuuta lainsäätäjille ja penää lakiin selkeitä linjauksia maamme suurpetojen määrästä, kannanhoidon tavoitteista ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutuksen reunaehdoista. Linjauksia tarvitaan liiton mukaan siksi, että myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat eivät kaatuisi oikeuskäsittelyssä.

Maa- ja metsätalousministeriön nimittämällä suurpetotyöryhmällä on tästä nyt suuri vastuu, liitto toteaa tiedotteessa.

”Työryhmältä odotetaan toimenpide-ehdotuksia nyt lokakuussa. Tavoitteena on saada kansallisia ratkaisuja metsästyksen käynnistämiseksi”, Simula kommentoi.

”Niin kauan kun kannanhoidollista metsästystä ei ole, täytyy hyödyntää muita keinoja. Heinäkuussa voimaan tullut asetus jo joustavoitti vahinkoa aiheuttavien häirikköyksilöiden poistamista”, Simula sanoo.

Simula muistuttaa, että aina kun kyse on yksilöistä, jotka eivät kaihda ihmistä lainkaan ja seuraavat jopa lapsia aiheuttaen vaaratilanteita, on poliisin käytettävä oikeuttaan määrätä eläin lopetettavaksi.

Myös Itä-Suomen poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen on havainnut, että erilaisten suurpetokonfliktien esiintymistaajuus on kasvanut. Hän kertoo, että tilanne herättää terveellä tavalla huolta poliisissakin.

”Periaatteessa poliisin ja riistakeskuksen kanssa roolit ja vastuut ovat selkeät. Lainsäädäntö ja ohjeet antavat poliisille keinot toimia. Uskon nykyiseen järjestelmään”, Pohjolainen tähdentää.

”Suurpetokonflikteja tulee kantojen kasvaessa yhä enemmän. Se lisää poliisin työtä ja meillä pitää olla kyky reagoida. Kun susia tulee uusille alueille niin varmasti ajatustenvaihtoa ja koulutusta tarvitaan. Lähtökohtaisesti poliisin toiminnan tulee olla samanlaista joka puolella Suomea.”

Simula muistuttaa, että pakkotilassa suden saa tappaa, eikä siitä tule seuraamuksia.

”Jos susi lähestyy esimerkiksi metsästyskoiraa tai laiduntavaa karjaa ja yrittää hyökätä kimppuun, saa suden ampua. On ikävää, että monilla on tästä vääränlainen käsitys.”

Pääsääntöisesti suden ampuminen tai sen vahingoittaminen johtaa rikosepäilyn takia yleensä esitutkintaan, johon voi liittyä esimerkiksi aseiden haltuunotto.