• Mitä tapahtuu, jos pakkotilaan vedoten ampuu suurpedon? Näin poliisi vastaa

    Kajaanissa metsästäjä ampui viime viikolla toisen koiraansa jahdanneista susista. Itä-Suomen poliisilaitoksen susipoliisiksikin nimetty rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, miten Kajaanin tapahtumia vastaava tilanne käytännössä etenee.
    Kajaanissa metsästäjä ampui toisen saksanseisojaansa tavoitelleista susista.
    Kajaanissa metsästäjä ampui toisen saksanseisojaansa tavoitelleista susista.  Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Erä
    28.10.202416:45
    Eija Vallinheimo

    Suden ampuminen pakkotilaan vedoten on herättänyt sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua Kajaanissa tapahtuneen ampumisen jälkeen. Keskusteluissa on liikkunut huhuja, vääriä tietoja ja olettamuksia.

    MT kysyi Itä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaiselta, millainen prosessi tällaiseen tilanteeseen joutunutta henkilöä yleensä kohtaa ja kuinka kauan ratkaisua joutuu odottamaan.

    Pohjolainen muistuttaa, että rikosnimike minkä tahansa suurpedon ampumisen tutkinnassa on lähtökohtaisesti aina törkeä metsästysrikos, myös silloin kun suojeltu suurpeto on ammuttu pakkotilaan vedoten.

    ”Oleellista tässä on se, että tapauksen jälkeen tilanteesta on ilmoitettu heti poliisille. Käsi on syytä nostaa tällaisessa tilanteessa aina heti pystyyn, sillä pakkotilaan on hankala vedota jälkikäteen”, Pohjolainen muistuttaa.

    Soiton jälkeen poliisi tulee tapahtumapaikalle ja aloittaa esitutkinnan.

    ”Poliisi joutuu aina suorittamaan asiassa esitutkinnan siitä huolimatta, että tapaus näyttäisi äkkipäätä selvältä. Poliisin tulee esitutkinnassa pyrkiä selvittämään neljä asiaa: onko aiheutunut uhka ollut välitön ja vaara pakottava sekä onko tehty teko ollut vaaran torjumiseksi tarpeellinen. Lisäksi on pyrittävä selvittämään, onko teko ollut kokonaisuutena puolustettava”, Pohjolainen kiteyttää.

    Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, mitkä asiat pakkotilanteeseen vedotessa tulee toteutua.
    Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, mitkä asiat pakkotilanteeseen vedotessa tulee toteutua.  Kuva: Jaana Kankaanpää

    ”Kaikki nämä elementit käydään läpi ja niiden tulee toteutua pakkotilaan vedottaessa. Esimerkiksi suurpedon saamat vammat, tapahtumapaikalla näkyvät jäljet ja muut todisteet, mahdolliset todistajanlausunnot ja ampujan kertomukset tapahtumista kertovat yleensä paljon tapahtumien kulusta.”

    Poliisi esitutkintaviranomaisena ei voi määritellä sitä, onko kyseessä ollut rikoslain tarkoittama pakkotila. Esitutkinnan jälkeen esitutkintamateriaali menee syyttäjälle, joka arvioi oikeuttamisperusteen.

    Pohjolainen muistuttaa, että jokainen tilanne on aina erilainen. Poliisin on aina selvitettävä riittävän hyvin olosuhteet sekä tilanteeseen liittyvä toiminta, jotta pakkotilaan vetoamista ei käytetä myöskään väärin hyväksi rikoksen toteuttamisessa.

    Pohjolainen tähdentää, että jos tilanteessa on perusteltua syytä epäillä, että kyseessä on ollut pakkotila, ei rikoksen tekovälinettä automaattisesti takavarikoida.

    ”Tässä tutkinnanjohtaja voi käyttää tapauskohtaista harkintaa. Ampumisessa käytettyä asetta ei siis välttämättä aina takavarikoida, jos vahvasti näyttää siltä, että kyseessä on ollut pakkotila.”

    Jos taas kyseessä on epäselvä tilanne tai on olemassa vahva epäily tahallisesta metsästysrikoksesta, tilanteessa käytetty ampuma-ase otetaan pääsääntöisesti aina takavarikkoon ja myös epäillyn muut mahdolliset aseet otetaan poliisin haltuun ampuma-aselain säädösten perusteella.

    Tutkinnan kohteeksi joutuneelle tilanne aiheuttaa epätietoisuutta.

    ”Pakkotilaan vetoamisen tutkinnalle ei ole määritelty tiettyä määräaikaa, mutta ainakin Itä-Suomessa asiat etenevät yleensä nopeasti, muutamassa viikossa. Myös syyttäjä tekee yleensä aika nopeasti päätöksen eli asia pyritään käsittelemään nopeasti tällaisessa tilanteessa”, Pohjolainen sanoo.

    ”Jokaisen olisi hyvä miettiä, mitä on valmis tekemään missäkin tilanteessa ja olla tietoinen mitä tilanteesta seuraa.” Harri-Pekka Pohjolainen

    Syyttäjä suorittaa syyteharkinnan esitutkinnassa hankitun selvityksen perusteella.

    Törkeästä metsästysrikoksesta voidaan tuomita enintään neljän vuoden vankeuteen. Tuomittu voidaan määrätä 1–10 vuoden metsästyskieltoon, jolloin metsästyskortti palautetaan riistanhoitoyhdistykselle.

    Myös aseluvat peruutetaan ja teossa käytetyt välineet voidaan tuomita valtiolle. Valtiolle joutuu korvaamaan tapetun eläimen arvon, joka aikuisen suden kohdalla voi olla jopa yli 9 000 euroa.

    ”Silloin tällöin nousee esille, että tahallisissa tilanteissa saattaisi olla hyvä, jos poliisi voisi määritellä väliaikaisen metsästyskiellon, mutta tällä hetkellä sellaista poliisi ei voi määrätä.”

    Pohjolainen uskoo, että vastaavien pakkotilanteiden määrä voi kasvaa suurpetojen määrien lisääntyessä.

    ”Jokaisen olisi hyvä miettiä, mitä on valmis tekemään missäkin tilanteessa ja olla tietoinen mitä tilanteesta seuraa.”

    Lisää aiheesta
    • Saksanseisoja pelastui suden hyökkäykseltä. Kuvituskuva.

      Erä | Suden ampunut metsästäjä kertoo tiistain tapahtumista Ylellä – pelasti saksanseisojansa

    •  Suurpedon tappoa tutkitaan aina nimikkeellä törkeä metsästysrikos. Kuvituskuva.

      Erä | Kainuun Sanomat: Metsästäjä ampui toisen koiraansa jahdanneista susista – koiraa voi puolustaa tietyin ehdoin pakkotilan perusteella

    • Patu on yksi susien hampaisiin jääneistä koirista Sotkamossa.

      Erä | Kartta näyttää karun tilanteen: Sotkamon ja Kajaanin välinen alue on synkintä susien aiheuttamissa koiravahingoissa

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Messuportit aukeavat perjantaina 7.6. kello 10.00. Edellisellä kerralla vuonna 2022 messuvieraita oli noin 26 000.

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2024 järjestetään 25. kerran Riihimäellä – mukana kaksi uutuutta

  • Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen

  • "Primus Turistskij"-retkikeitin on pakattu mitoiltaan 13 x 13 x 8-senttiseen peltiaskiin, joka muuttuu parissa sekunnissa keitinalustaksi. Keitin koostuu 1,2 desin vetoisesta bensasäiliöstä ja säädettävästä suojalevystä, säätöventtiilistä, polttimesta ja sen alla olevasta esilämmitysaltaasta sekä irrallisesta keittolevystä.

    Koneviesti | Onko edullinen Smert Turistov -retkikeitin lempinimensä mukaisesti ”Turistien surma”? – laite on neuvostoliittolaisen suihkumoottoritehtaan valmistama

    Tilaajalle