Puhelu Trumpille viikoittain

Alexander Stubb on presidenttinä matkustanut paljon ja pitänyt tiiviitä yhteyksiä muiden maiden johtajiin.

Hän kuvaa diplomatiaa kaksilla raiteilla: Valtioiden välisenä suhteena, joka voi liittyä geopolitiikkaan ja historiaan tai arvoihin. Toinen on henkilösuhteet johtajien kanssa. "Mitä enemmän henkilösuhteita pystyy rakentamaan niin sen parempi", Stubb arvioi.

Stubb näkee presidentin yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi, että pystymme pienenä maana vaikuttamaan maailmanjärjestyksen murrokseen, ja se tapahtuu hänen mielestään yleensä paremmin kasvokkain kuin puhelimitse.

Stubb on tavannut usein Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia, jonka kanssa hän puhuu myös viikoittain puhelimessa. Pystyykö Suomi vaikuttamaan Trumpin mielipiteisiin?

"Vaikutuskysymyksissä kannattaa olla realisti. Tässä pätevät normaalit ihmissuhteet. Joissain asioissa pystymme vaikuttamaan, toisissa ei. Sen tarkemmin tuota ei kannata ryhtyä analysoimaan. Me pyrimme Suomena ja minä henkilökohtaisesti tasavallan presidenttinä vaikuttamaan niihin asioihin joihin pystyy. Tällä hetkellä on hyvä, että meillä on aktiivinen keskusteluyhteys Yhdysvaltain presidenttiin."

Presidentti Stubb halusi Kultarannan alkuperäisen huonekalut huoneeseen, jossa pidetään Tasavallan presidentin esittely.  Kuva: Lari Lievonen

Mahdollisia neuvotteluja Venäjän kanssa on Stubbin mukaan vielä vaikea ennakoida. Ne riippuvat siitä, mitä eurooppalaiset liittolaiset ja Ukraina haluavat.

"Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä neuvotteluja Venäjän kanssa ei ole näköpiirissä, niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainaan ja rikkoo kaikkia kansainvälisiä sääntöjä."

Vaikka sota Ukrainassa on käynnissä, valmistaudutaan maan jälleenrakentamiseen. Stubbin mielestä suomalaisten yritysten pitäisi olla jo nyt mahdollisimman aktiivisesti liikkeellä ja rakentamisessa mukana.

Stubbin näkemys ulkopolitiikasta perustuu usein kolmeen pilariin. Ne ovat arvot, intressit ja valta.

”Pienenä maana Suomi voi keskittyä arvoihin ja intresseihin. Valta kuuluu usein suurille valtiolle, mutta Suomella voi olla vaikutusvaltaa. Siihen pyrin omalla diplomaattisella toiminnallani ja yritän parhaani mukaan edustamaan Suomea maailmalla”, Stubb linjaa.

MT:n kyselyn mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä siihen, miten presidentti on hoitanut ulkopolitiikkaa.

"Jos aamulla herää ja tuntee tuen takanaan, se antaa myös voimaa kaikelle toiminnalle. Olen kovin kiitollinen siitä tuesta, jonka Suomen kansa on toistaiseksi antanut, koska tämä on virka, joka on lainassa Suomen kansalta kuudeksi vuodeksi", Stubb muistuttaa.

Presidentti Stubb on ylpeä Suomen huoltovarmuusjärjestelmästä. Sitä kelpaa esitellä ulkomaisille kollegoille, koska se on tällä hetkellä maailmanluokkaa. Se ei säily itsestään, vaan sitä pitää kuitenkin ylläpitää koko ajan.

"Pyrin kertomaan meidän kansainvälisille vieraille, että huoltovarmuuskeskus valmistautuu kaikkeen sääolosuhteista johtuvasta kriisistä sotaan ja kaikkeen siltä väliltä. Huoltovarmuus on osa kokonaisturvallisuutta, mutta siihen kuuluvat myös vahva raja, sisäinen turvallisuus ja siviiliturvallisuus.”

Stubb on huolissaan maatilojen tilanteesta. Hän toivoo, että tämäntyyppiset kriisit ja murrokset näkyvät huoltovarmuuden suunnitellussa. Hän pitää omavaraisuutta hyvin tärkeänä turvallisuuden elementtinä kuten myös sitä, että varsinkin nykyisissä olosuhteissa koko Suomi pidetään asuttuna.

Yksi Tasavallan presidentin keskeisistä tehtävistä on Stubbin mukaan huolehtia, että kansan kahtiajakautumiskehitys pystytään kääntämään. Kuva: Lari Lievonen

Yhteiskunnan kahtiajakautumisesta pitää Stubbin mukaan olla aina huolissaan.

"Yksi tasavallan presidentin keskeisistä tehtävistä on huolehtia, että kahtiajakautumiskehitys pystytään kääntämään. Puhuin jo kampanjan aikana yhdistävistä tekijöistä, ja Linnan juhlien teemana oli Yhdessä. Tulen myös kiertämään kaikki Suomen alueet vuoteen 2027 mennessä. Näillä matkoilla oppii ja kuulee paljon", Stubb sanoo.

Puolustuksen kannalta suomalaisten yhtenäisyys on vahva.

"Maanpuolustustahdon ja Nato-jäsenyyden kannatus ovat molemmat 80 prosentin luokkaa. Suomalaisista 80 prosenttia on myös valmiita lähettämään suomalaisia kansainvälisiin kriisipesäkkeisiin".

Lainassa on myös tasavallan presidentin kesäasunto Naantalin Kultarannassa. Presidentti Stubb on innoissaan esitellessään hiljattain valmistunutta Kultarannan isoa remonttia. Talo ja ympäristö ovat upeassa kunnossa. Kultaranta ei ole yleensä avoinna yleisölle, mutta kesän aikana on Stubbin mukaan tarkoitus pitää avointen ovien päivä.

Lars Sonckin suunnittelema Kultaranta valmistui vuonna 1916. Se rakennettiin maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin kesänviettopaikaksi ja tasavallan presidentin kesäasunnoksi se tuli vuonna 1923. Päärakennusta on laajemmin remontoitu vuosina 1930 ja 1950. Nyt remontissa talo palautettiin lähemmäksi alkuperäistä asua.

Presidenttipari pääsi myös itse vaikuttamaan remontin loppuvaiheeseen. Seinillä on muun muassa Edelfeltin ja Gallen-Kallelan tauluja. Matot ja useat kalusteet ovat 1930-luvulta. Hauska yksityiskohta on Pekka Halosen maalaus Firenzestä. Siinä näkyy myös yliopisto, jossa Stubb oli töissä kolme vuotta.

Kultarannassa on päärakennuksen lisäksi 55 hehtaarin alueella yli 40 rakennusta tai rakennelmaa. Kuva: Lari Lievonen

Kultarannan päärakennus ei yleensä ole avoin yleisölle, mutta kesän aikana on tarkoitus järjestää avoimien ovien päivä. Kuva: Lari Lievonen

Presidentin alkukesä kuluu tiiviisti matkojen ja tapaamisten merkeissä, mutta heinäkuussa on tarkoitus viettää perheen kesken aikaa Kultarannassa. Juhannus on tarkoitus viettää Kultarannassa yhdessä Seikkujen kanssa.

"Olemme viettäneet 20 juhannusta putkeen Seikkujen mökillä. Nyt on tarkoitus maksaa velkoja takaisin. Toivottavasti pääsen itsekin Kultarantaan juhannuksesi. Tarjottava ruoka on aitoa lähiruokaa, koska Kultaranta on ruuan suhteen omavarainen aina uusia perunoita myöden.”

Kuusi vuotta sitten Stubbien perhe hankki oman kesämökin. Se on ainoa paikka, jossa he saavat viettää aikaa yhdessä aidosti rauhassa. Siellä on riittänyt saunanlämmityksen ohella rakennushommia.

Vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Stubb pitää suitset tiukasti käsissään, rakennustöissä hän sanoo olevansa renki ja tekevänsä mitä rakennusmies käskee.

"Olemme viettäneet 20 juhannusta putkeen Seikkujen mökillä. Nyt on tarkoitus maksaa velkoja takaisin.” Kuva: Lari Lievonen

Voi sanoa, että Stubb on presidenttinä unelma-ammatissaan, vaikka hän ei nuorena unelmoinut poliittisesta urasta. Ensimmäinen unelma oli urheilu-ura, sitten akateeminen ura ja kolmas virkamiesura. Hän päätyi kuitenkin Euroopan parlamentin kautta muun muassa ulkoministeriksi, valtiovarainministeriksi, puoluejohtajaksi ja pääministeriksi.

Omalla mukavuusalueellaan hän on kuitenkin ollut niissä tehtävissä, joissa keskiössä oli kansainvälinen politiikka ja ulkopolitiikka.

"Pääministerinä ja valtiovarainministerinä oli vähän vaikeampia aikoja", Stubb muistelee.

"Aluksi kun tulin mukaan politiikkaan, halusin tehdä Suomesta kansainvälisemmän. Nyt haluan tehdä maailmasta suomalaisemman."

Vaikka suomalainen korkeakoulutus on Stubbin mielestä maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä, innostaa hän opiskelijoita lähtemään ulkomaille ainakin vaihtoon.

"Ei siitä koskaan mitään haittaa ole, vaan tulee uusia näkökulmia elämään. Kun valitsimme nuoria Firenzen Eurooppa-yliopistoon, yhtenä kriteerinä oli, että onko uskaltanut lähteä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, opiskella, matkustaa ja tehdä töitä ulkomailla."

Lyhyehkön poliittisen uran jälkeen Stubb jätti päivänpolitiikan eikä tarkoitus ollut siihen enää palata. Periaatteessa hän ei palannutkaan, koska presidentti on päivänpolitiikan yläpuolella.

"On ilo ja kunnia saada palvella tasavallan presidenttinä", Stubb tiivistää.