
Onko huoneistossasi jatkojohtoja, joihin on yhdistetty useita laitteita? Luultavasti, vaikka ne ovat jatkuvassa käytössä sähkö- ja paloturvallisuusriski.
Aito Talotekniikan Kodin sähköturva 2026 -selvitys on karua luettavaa. Yritys tutki kaikkiaan 600 omakotitaloa, ja 95 prosentissa paljastui jokin yhdeksästä tavallisimmasta riskistä, kuten omia sähkövirityksiä, murtuneita tai jyrsijöiden nakertamia johtoja ja rikkinäisiä pistorasioita.
Tavallisimmat puutteet olivat löysät liitokset ja jatkojohdolla toteutetut pistorasialisäykset. Molempia esiintyi yli puolella omakotitaloista eli tarkalleen 56,4 prosentilla.
”Jatkojohtoja ei ole suunniteltu jatkuvaan käyttöön. Ensinnäkin niistä voi tulla liian iso sähkökuorma sulakkeeseen”, perustelee toimitusjohtaja Tero Rehula Aito talotekniikasta.
Rehulan mukaan jatkojohdot saattavat lämmetä, ja silminkin voi huomata niissä mustumista tai jopa sulamista. Ääritapauksessa seurauksena voi olla tulipalo.
Onnettomuudet eivät tavallisesti aiheudu yhdestä asiasta, vaan ovat useiden riskien summa.
Erityisen ajattelematonta on jatkojohtojen ketjuttaminen.
”Jopa 5–10 ketjun jatkojohtoja on tullut vastaan, ja usein ne on piilotettu kaappien taakse. Tässä pitäisi jo maalaisjärjen kertoa, että niin ei voi tehdä.”
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva muistuttaa, että onnettomuuden jälkiselvittelyissä jatkojohtojen ketjuttaminen voi pienentää vakuutuskorvausta tai ääritapauksessa estää sen kokonaan. Niin voi käydä myös, jos käyttää väärää laturia tai lataa laitetta rikkinäisellä johdolla.

Syynä jatkojohtojen ketjutuksiin on varsin usein talon ikääntynyt sähköjärjestelmä, mikä jo itsessään on aikapommi. Vanhoissa taloissa pistorasioita on vähän tai paikoilla, jotka eivät palvele tämän päivän tarpeita.
”Paras ratkaisu olisi toteuttaa perusteellinen sähköremontti, minkä yhteydessä voidaan helposti lisätä pistorasioita minne vain”, Rehula kertoo.
Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä omakotitalossa on 30–40 vuotta, mutta valitettavan usein vanhalla tekniikalla sinnitellään paljon kauemmin. Syynä on, että puutteet ovat usein poissa silmistä rakenteiden sisällä – ja samalla pois mielestä.
Sähköremontti maksaa 15 000–20 000 euroa, ja silloin uusitaan sähkökaappi ja -kalusteet sekä kaapelit ja kiinteät valaisimet. Uusi tekniikka tuo mukavuutta ja 2000-luvun turvallisuuden.
”Suojaukset, vikavirtasuojat ja niitä koskevat turvallisuusvaatimukset ovat muuttuneet suuresti 1980-luvulta tähän päivään”, sanoo Rehula.
Moni uusii sähköjä osissa, eli jonkin muun remontin yhteydessä. Rehula toteuttaisi sähköremontin kerralla, jottei taloon jää eri-ikäisiä ja -kuntoisia sähköasennuksia.
”Asukkaat voivat asua remontin aikana talossa, kun vanhat kaapelit otetaan pois ja uutta laitetaan tilalle.”
Jatkojohtojen ketjuttaminen voi jopa estää vakuutuskorvauksen saamisen.
Modernin ja kunnossa olevan sähköjärjestelmän suurimmat riskit liittyvät erilaisten akkujen lataamiseen. Sähkö- ja akkulaitteiden määrä kodeissa kasvaa koko ajan, ja lataamisesta on tullut lähes huomaamaton osa arkea.
”Juuri siksi lataustapoihin kannattaa kiinnittää huomiota: viallinen johto, väärä laturi tai valvomatta jätetty lataus voivat aiheuttaa vahinkoja sekä laitteille että kodille”, sanoo Turvan riskipäällikkö Matti Hämäläinen.
Yhtiöstä muistutetaan, että turvallinen lataaminen alkaa laitteiden ja laturien kunnosta. Kulunutta, rikkinäistä tai teipattua johtoa ei pidä käyttää, sillä se voi aiheuttaa oikosulun. Myös akkujen kuntoa kannattaa seurata: turpoava, poikkeuksellisen kuumeneva tai ääntä pitävä akku on merkki siitä, että laitteen käyttö ja lataaminen on syytä lopettaa.
Latauspaikallakin on merkitystä. Pöly, pehmeät tekstiilit ja ahtaat tilat lisäävät kuumenemisen ja palon riskiä etenkin silloin, kun laitetta käytetään tai ladataan jatkuvasti. Sänky tai sohva ei ole oikea paikka latautuvalle laitteelle.