Tutkimus: Puun pintakäsittely voi vaikuttaa kodin ja julkisten tilojen hygieniaan ja terveysriskeihin
Vaikka ilmiön pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan vielä lisää tutkimusta, tarjoavat tulokset käytännön näyttöä materiaalivalintojen vaikutuksesta mikrobiston muodostumiseen.Tilaajalle
Tutkimuksessa havaittiin, että enemmän erilaisia bakteereja esiintyy juuri käsittelemättömällä puupinnalla. Ne myös säilyvät elinvoimaisempina kuin käsitellyllä puulla. Kuvituskuva. Kuva: Timo HeikkalaPuun pintakäsittely voi vaikuttaa kodin ja julkisten tilojen hygieniaan ja terveysriskeihin, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus.
Laboratoriokokeissa tarkasteltiin sekä ihon normaalimikrobistoon kuuluvaa bakteeria että mahdollista taudinaiheuttajaa.
Staphylococcus epidermidis on tavallinen ja yleensä harmiton bakteeri, jota elää luonnostaan ihmisen iholla. Se kuvaa hyvin arjessa iholta pinnoille siirtyvää bakteeria.
Taudinaiheuttajabakteeri Pseudomonas aeruginosa voi aiheuttaa infektioita erityisesti riskiryhmiin kuuluville ihmisille ja se selviytyy vaativissa olosuhteissa.
”Kenttäkokeissa käsittelemättömillä pinnoilla havaittiin enemmän erilaisia ja elinkykyisempiä bakteereja. Tämä viittaa siihen, että puumateriaalin luontaiset ominaisuudet vaikuttavat mikrobiyhteisöihin.”
Tutkimuksessa havaittiin, että enemmän erilaisia bakteereja esiintyy juuri käsittelemättömällä puupinnalla. Ne myös säilyvät elinvoimaisempina kuin käsitellyllä puulla.
Kun puupinta oli käsitelty, bakteerien määrä oli väitöskirjatutkija Elina Kettusen mukaan pienempi ja erilaisia lajeja esiintyi vähemmän.
”Pintakäsittely siis muuttaa pinnoilla elävää mikrobistoa, ja voi sitä kautta vaikuttaa hygieniaan ja terveysriskeihin. Käsittelemätön puu saattaa toisaalta tukea hyödyllisten mikrobien säilymistä,” Kettunen kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa toteutettavat laboratorio- ja kenttäkokeet täydentävät toisiaan. Kun laboratorio-olosuhteissa voitiin tarkastella bakteerien käyttäytymistä puupinnoilla kontrolloidusti, julkisissa tiloissa tehdyt kokeet taas osoittivat, miten ilmiö näkyy todellisissa mikrobiyhteisöissä.
Esimerkiksi tavallinen ja yleensä harmiton Staphylococcus epidermidis säilyi paremmin käsittelemättömällä puulla laboratorio-olosuhteissa.
”Kenttäkokeissa käsittelemättömillä pinnoilla havaittiin enemmän erilaisia ja elinkykyisempiä bakteereja. Tämä viittaa siihen, että puumateriaalin luontaiset ominaisuudet vaikuttavat mikrobiyhteisöihin. Ympäristötekijät ja mikrobien välinen kilpailu kuitenkin muokkaavat vaikutusten voimakkuutta”, Kettunen kuvailee.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kalusteissa ja seinäpinnoissa, joissa materiaalien ja pintakäsittelyjen avulla voidaan vaikuttaa hygieniaan ja siihen, millainen mikrobisto pinnoille muodostuu.”
Vaikka ilmiön pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan vielä lisää tutkimusta, tulokset tarjoavat käytännön näyttöä siitä, että materiaalivalinnat voivat vaikuttaa siihen, millainen mikrobisto pinnoille muodostuu.
Puumateriaalitieteen apulaisprofessori Tuula Jysken mukaan sisäympäristöjen terveellisyys, materiaalien kestävyys ja mikrobien hallinta ovat keskeisiä kysymyksiä rakentamisessa.
”Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kalusteissa ja seinäpinnoissa, joissa materiaalien ja pintakäsittelyjen avulla voidaan vaikuttaa hygieniaan ja siihen, millainen mikrobisto pinnoille muodostuu. Jatkossa voidaan kehittää entistä hygieenisempiä tai jopa niin sanotusti probioottisia puumateriaaleja ja pintakäsittelyjä”, Jyske kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
