
Puulla on tunnetusti pintamateriaalina antibakteerisia eli bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Puun huokoinen rakenne imee nestettä ja kuivattaa bakteereja. Puussa on myös kemiallisia yhdisteitä, erilaisia uuteaineita, jotka toimivat antibakteerisena mekanismina. Puun antibakteerisuus on todistettu tutkimuksissa, joissa bakteereja on lisätty nestepisaroina eri materiaaleille.
Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston uudessa tutkimuksessa katse on käännetty kosteista myös kuiviin olosuhteisiin ja bakteerien leviämiseen käsien kautta.
”Tulokset ovat osin erilaisia kuin ennen. Käsittelemättömät ja siten huokoiset puupinnat keräsivät bakteereja itseensä, kun taas käsitellyillä puupinnoilla oli paljon vähemmän bakteereja kuin oletimme”, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske.
Tutkimusaineistona oli 18 erilaista sisätiloissa käytettyä pintamateriaalia, kuten käsiteltyjä ja käsittelemättömiä suomalaisia ja ulkomaisia puulajeja, kaakelia sekä vinyylikorkkia.
”Puulajeista vähiten bakteerikasvua oli lakatulla tammella, tammilaminaatilla ja lakatulla koivulla eli tiiviillä ja sileillä käsitellyillä puupinnoilla. Käsittelemättömistä pinnoista taas havupuupinnassa kasvoi enemmän bakteereja kuin lehtipuupinnassa.”
Lisäksi tutkimuksessa sumutettiin samoille näytekappaleille kahta iholla yleisesti esiintyvää bakteeria nestepisaroina ja seurattiin niiden elinkelpoisuutta. Itiöitä muodostavan Bacillus aerius/licheniformis -bakteerin pesäkemäärä pysyi tasaisena useimmilla materiaaleilla, mutta stafylokokki-infektiota aiheuttavan Staphylococcus epidermidiksen elinkyky heikkeni lähes kaikissa tutkituissa materiaaleissa. Alhaisimmillaan bakteerin elinkelpoisuus oli käsittelemättömän tammen pinnalla.
Tutkimus osoittaa, että puun antibakteeriset ominaisuudet vaihtelevat tartunnan laadun ja olosuhteiden mukaan.
”Kosteissa olosuhteissa huokoinen puurakenne pystyy kuivattamaan bakteereja. Kuivissa oloissa bakteerit pystyvät sen sijaan käsien kautta tarttumaan paremmin huokoisille pinnoille kuin ei-huokoisille pinnoille.”
Jysken mukaan käsiteltyä puuta kannattaa käyttää edelleen pintamateriaalina sisustuksessa, koska bakteerien leviäminen kuivien käsien kautta on oletettua vähäisempää.
”Lakattu puu myös edelleen näyttää puulta, minkä vuoksi sen hyvinvointia tukevat vaikutukset ovat tallella. Käsittelemättömiä puupintoja taas voi hyödyntää sellaisissa kohdissa, joihin ei niin paljon kosketa tai joita ei tarvitse puhdistaa usein.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2023.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
