• Kesäpässitkin saavat siunauksen Valamon luostarissa – katso video tilaisuudesta

    Nelijalkaisilla talkoolaisilla on luostarissa tärkeä tehtävä tuomien ja leppien kurittamisessa. Luostari suunnittelee lammaspaimenlomien lisäämistä.
    Kainuunharmaspässit nautiskelivat kauraa siunauksen ohessa. Siunaamassa arkkimandriitta Mikael.
    Kainuunharmaspässit nautiskelivat kauraa siunauksen ohessa. Siunaamassa arkkimandriitta Mikael. Kuva: Saara Lavi
    Koti|Eläimet ja kasvit
    23.6.202416:30
    Terhi Torikka
    Heinävesi

    ”Kuten siunasit Jaakobin laumaa, varjele tätä laumaa..”

    Valamon luostarin maisemanhoitajat, 16 pässikaritsaa, saivat ennen juhannusta siunauksen luostarin johtajalta, arkkimandriitta Mikaelilta. Siunauksella pässeistä halutaan muun muassa karkottaa kaikki pahuus ja noituus sekä varjella niitä pahalta.

    Varjelus on toiminut hyvin, sillä ainakaan pedot eivät ole koskaan vielä alueella nyt neljättä kesää laiduntavaa laumaa uhanneet. Yksi läheltä piti -tapaus on ollut metsästyskoiran kanssa, mutta siitä selvittiin säikähdyksellä. Yksi pässeistä tosin piti noutaa veneellä salmen toiselta puolen, jonne se urhoollisesti ui koiraa karkuun.

    Myös luostarin puutarha siemenineen siunattiin.
    Myös luostarin puutarha siemenineen siunattiin.  Kuva: Saara Lavi

    Kainuunharmaspässien tärkeä tehtävä luostarin alueella on rantamaiseman hoitaminen.

    Maisema onkin muuttunut työn myötä merkittävästi. Ranta-alueelta on raivattu myös ihmisvoimin pois etenkin leppiä ja tuomia. Sen jälkeen pässit ovat pitäneet huolen siitä, että uudet versot eivät pääse kasvamaan, kertoo munkkidiakoni Rafael, jonka vastuulla lampaiden hoito luostarissa on.

    Hän innostui ajatuksesta luettuaan suomalaisesta alkuperäisrodusta kainuunharmaksesta maisemanhoitotyössä.

    ”Rotu sopii hyvin tähän seutuun ja maisemaan. Lisäksi tykkään, että rodun väreissä on myös mukana musta, joka sopii hyvin luostariin”, Rafael toteaa.

    Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta lampaiden hoidosta, mutta luostarista käsin hän on opiskellut maatalouden perustutkinnon. Yhteistyökumppaniksi löytyi kainuunharmaskasvattaja Tiina Hirvonen Savonlinnasta. Hirvonen kehuu yhteistyön sujuneen hienosti, ja pässien viihtyneen luostarissa hyvin.

    ”Jokakeväisestä pässien nimikilpailusta on tullut ihan hitti. Ehdotuksia tulee noin tuhat joka kerta”, Hirvonen kertoo.

    Tänä kesänä kilpailussa nimettyjä pässejä Valamossa ovat veljekset Jäkälä, Jantteri ja Jyrinä.

    Lampaat ovat pääasiassa munkkidiakoni Rafaelin vastuulla.
    Lampaat ovat pääasiassa munkkidiakoni Rafaelin vastuulla.  Kuva: Saara Lavi

    Kesälampaat ovat luostarille tärkeitä myös matkailun näkökulmasta. Jotkut matkanjärjestäjistä jopa tiedustelevat ennakkoon, milloin lampaat tulevat. Rafael järjestää ohjattuja kierroksia lampaiden luo laitumelle.

    ”Ne ovat tosi kesyjä, koska rapsuttelijoita riittää.”

    Lisäksi luostarissa järjestetään paimenlomia, joiden osalta toimintaa on tavoitteena kehittää lähivuosina lisäämällä kohteita, joissa majoittujat huolehtivat lampaista vierailunsa ajan.

    ”Meillä on täällä paljon järvimaisemaa ja laiduntamiseen sopivia koivikkoja, mutta majoitukseen sopivat erämökit vaativat investointeja”, Rafael kertoo.

    Tulot lampaista tulevat luostarille niihin liittyvän oheistoiminnan kautta, sillä seurakunnan on hankala hakea maataloustukia, etenkin kun lampaat eivät ole luostarin päätuotantosuunta.

    Lampaiden myötä luostarin kurssivalikoimaan on tullut myös aihepiiriin liittyviä kursseja: kehruuta, lankojen värjäystä sekä pirtanauhojen ja vällyjen tekoa. Etenkin kehruukurssit ovat hyvin suosittuja. Niissä on kehrätty myös luostarin kesäpässien villaa, jonka Rafael on itse kerinnyt.

    Elokuussa luostarissa on taas mahdollista opiskella perinneaitojen tekemistä.

    Lisää aiheesta
    • Kainuunharmas on utelias ja tuttavallinen alkuperäisrotu. Sen on todennut käytännössä myös muutama vuosi sitten lampuriksi ryhtynyt orimattilalainen Matti Avelin.

      Maatalous | Kainuunharmasten määrä vähenee uhkaavasti ‒ tärkeintä säilytystyötä on aktiivinen kasvatus

    • Matti Avelinilla oli aiemmin viljatila ja suomenhevosia. Nyt tilalla asuu myös 30 kainuunharmaksen katras.

      Maatalous | Uhanalaisen rodun säilyttäminen osa lampurin työn viehätystä

    • Tiina Hirvonen (vas.) on Soinilanmäen tilan yrittäjä ja tapahtuman pääorganisaattori. Susanna Nuutinen ja Simo Havia ovat aktiiveja Suur-Savon lampurit -yhdistyksessä, joka myös osallistuu Elonkorjuu Etkojen järjestämiseen.

      Maatalous | Kasvivärjäystä, kerintää ja pölyttäjien kuulumisia ‒ Elonkorjuu Etkoille savonlinnalaistilalle odotetaan yli 500 kävijää

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle