Kuviskuva kakluunista. Kuva: Jussi Partanen
Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa
Suomen rakennusmääräykset ovat savupiippupakon osalta Motivan asiantuntijan mukaan paremmat kuin Norjan.Tilaajalle
Kuvituskuva klapien poltosta. Kuva: Jaana KankaanpääNorjassa uudet pientalot pitää varustaa savupiipuilla, selviää maan rakennusmääräyksistä.
Tulisijaa ei ole pakko rakentaa, mutta valmius sille on jätettävä. Määräykselle on joitain poikkeuksia, jos talossa on esimerkiksi vesikiertoinen keskuslämmitys.
Naapurimaasta poiketen Suomessa ei ole pakkoa tulisija- tai savupiippuvaraukselle. Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen mukaan yhä useampaan suomalaistaloon ei asenneta lainkaan tulisijaa.
”Perehdyin suomalaisiin rakennusmääräyksiin, enkä löytänyt minkäänlaisia viitteitä siitä, että meillä olisi koskaan ollut Norjan kaltaista määräystä varustaa pientalot savupiipulla”, rakennusten energiatehokkuuteen perehtynyt asiantuntija Veli-Matti Virtanen sanoo kestävän kehityksen asiantuntijapalveluita tarjoavasta valtion omistamasta Motivasta.
”Kotitalous voi hyötyä tulisijasta monella tavalla ja kannustan takan käyttöön.”
Virtanen pitää Suomen sääntelyä parempana kuin Norjan. Hän ei suhtaudu lämmöllä pakottamiseen.
”Suomen rakennusmääräyksissä tavoitellaan tietyn tason energiatehokkuutta, ja siihen voi yltää haluamillaan ratkaisuilla. Minusta on hyvä, että vaadittuun tulokseen voi päästä monella eri tavalla, eikä pakoteta yhteen ratkaisuun”, Virtanen sanoo.
Erilaisia ratkaisuja mahdollistavat muun muassa lämmitysmuoto, talotekniikka ja eristykset.
Virtanen arvelee, että Norjassa on päädytty pakottamiseen, koska on ajateltu huoltovarmuutta.
”Todella monesta kodista tulisija löytyy, myös uusista rakennuksista. Se on todella hyvä huoltovarmuuden näkökulmasta.”
Virtanen arvioi, että uusien pientalojen savupiippujen rakentamisen laskulla on erilaisia syitä.
”Rakentajan tahtotila varmaan vaikuttaa. Ehkä ei ole halua tai kiinnostusta. Ehkä voi hieman säästää, kun ei tarvitse muurata piippua ja hankkia takkaa.”
Hän kuitenkin sanoo, että uusiin rakennuksiin edelleen rakennetaan piippuja, mutta varsinaista varaavaa tulisijaa ei välttämättä muurata.
”Nykyään kevyttakat ja kamiinat ovat yleistyneet, ja kyllähän nekin lämmittävät. Nykyään tunnelman luonnilla ja tulisijan esteettisyydellä on suurempi merkitys, kun aikaisemmin rakennettiin leivinuuneja ja helloja, joilla valmistettiin myös ruokia.”
Virtanen kuitenkin ajattelee tulisijaa lämmöllä ja sen merkitystä suomalaisten kotien lämmityksessä.
”Todella monesta kodista tulisija löytyy, myös uusista rakennuksista. Se on todella hyvä huoltovarmuuden näkökulmasta. Vaikka takkaa ei heti haluttaisi, rakentamisvaiheessa voidaan huomioida tulisijavaraus, jotta myöhempi takan hankinta on toteutettavissa helpommin ja kustannustehokkaammin.”
Hän muistuttaa, että talven kylminä jaksoina tulisijalla voi helpottaa sähköverkon kuormitusta sekä laskea sähkölaskua, jos on valinnut pörssisähkön.
”Kotitalous voi hyötyä tulisijasta monella tavalla ja kannustan takan käyttöön. En pidä laisinkaan huonona, jos käyttämättömälle tulisijalle tilaa nuohouksen, huoltaa sen ja varautuu käyttöön tulevana talvena.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
