
Nouseva sähkönhinta saa puulämmityksen omaavat laskeskelemaan klapivarastojaan. Luonnonvarakeskus Luken vuoden 2022 klapikauppaselvityksen tulokset osoittivat, että poikkeuksellisen korkea sähkön hinta voi lisätä polttopuun hankintaa nopeastikin.
Luonnonvarakeskus Luken yliaktuaari Markus Toikan mukaan puun käyttö on joustavaa kotitalouksissa, joissa tulisija on jo olemassa ja puuta käytetään sähkölämmityksen rinnalla.
”Tulisijan omistava kotitalous voi lisätä puun käyttöä varsin nopeasti, jos sähkön hinta nousee”, hän kertoo.
Toikan mukaan uutiset kohoavasta sähkön hinnasta voivatkin lisätä varautumista ja saada kotitaloudet täydentämään puuvarastojaan.
Varsinaiseen puun käyttöön vaikuttavat hänen mukaansa kuitenkin monet muutkin tekijät, kuten lämmityskauden sääolosuhteet sekä kotitalouksien mahdollisuudet hyödyntää puuta muun lämmityksen rinnalla.
Sähkösyöppöjä datakeskuksia koskeva uutisointi voi Toikan mukaan myös vaikuttaa kotitalouksien odotuksiin sähkön hinnasta ja saatavuudesta.
”Jos uutisointi lisää huolta tulevista sähkökustannuksista, osa puulämmitysmahdollisuuden omaavista kotitalouksista voi lisätä puun käyttöä tai varautua hankkimalla polttopuuta”, hän kertoo.
”Vaikutusta on kuitenkin vaikea erottaa muista sähkön hintaan liittyvistä tekijöistä, ja ratkaisevaa on yleensä se, miten sähkön hinnan arvioidaan vaikuttavan omaan lämmityslaskuun.”

Syksy ja alkava lämmityskausi lisää tyypillisesti polttopuun myyntiä muutenkin.
Jos kuivaa polttopuuta ei ole riittävästi tarjolla, voi kallis sähkö Toikan mukaan lisätä klapien kysyntää entisestään ja sitä kautta nostaa niiden hintaa.
”Kyllä sähkön hinta vaikuttaa asiakaskuntaan. Polttopuun hinta ei samalla tavalla heilahtele kuin sähkön hinta”, kertoo peräseinäjokinen klapiyrittäjä Akseli Kangasniemi TosiWoodilta.
Sähkön ja muiden energiamuotojen hinnannousu näkyy Kangasniemen mukaan tilausmäärissä.
”Jos on vaikka aikaisemmin tilannut kolme kuutiota polttopuuta, saatettaankin tilata viisi tai kuusikin kuutiota, kun oikein aktiivisesti ennustetaan sähkön hinnan nousemista.”
Yritys toimittaa laajalle alueella Etelä-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaan alueella Kihniöön ja Virroille.
”Jos on vaikka aikaisemmin tilannut kolme kuutiota polttopuuta, saatettaan silloin vaikka viisi tai kuusikin kuutiota, kun oikein aktiivisesti ennustetaan sähkön hinnan nousemista.”
Myös Uudenmaan alueelle polttopuuta toimittavan Tuusulan Puupojat Oy:n Jari Saari kertoo sesongin käyvän heilläkin kuumimmillaan. Uutisointi sähkön korkeasta hinnasta on omanlaistaan mainosta klapimyyjille ja näkyy heilläkin lisävilkkautena.
”Reilu kuukauden jono meillä on tällä hetkellä,” Saari kertoo.
Asiakaskuntaa on kannustettu ennakoimaan jokasyksyistä sesonkia ja välttämään ruuhkaa tilaamalla polttopuut jo keväällä ja kesällä.
”Uusia asiakkaita ei emme varmaan ota enää, että riittää puuta riittää vanhoille vakioasiakkaille.”
Polttopuiden hinnat ovat yrityksessä kiinteitä, mutta niitäkin tarkastellaan saaren mukaan tarvittaessa.

Muun muassa lintujen pesimäaikaisten hakkuiden rajoitukset lehtipuuhakkuisiin vaikutti puunsaantiin koko metsäsektorilla.
Klapien hintaan vaikuttavat myös raaka-aineen, valmistuksen, kuivauksen ja kuljetuksen kustannukset sekä paikallinen tarjonta. Luken Toikan mukaan on myös muistettava, että ostetun klapin markkina on vain osa kokonaisuudesta.
”Aiempien selvitysten mukaan pääosa pientalojen käyttämästä polttopuusta on ollut itse valmistettua tai muuten kuin valmiina klapeina ostettua. Ostettu puu on kattanut noin neljäsosan poltetusta puusta.”
Peräseinäjokisen Kangasniemen mukaan energiahintojen nousujohteinen kehitys, niin sähkön- kuin polttoaineiden osalta lisää luonnollisesti yritystoiminnankin kuluja.
Hinnoissa kohoaminen ei toistaiseksi näy.
”Toistaiseksi olemme pitäneet polttopuiden hinnat vakiona, mutta tietysti joudumme arvioimaan erityisesti logistiikasta aiheutuvia kustannuksia, mikäli polttoaineiden korkea hinta jatkaa kasvua” hän kertoo.
Myöskään Tuusulan klapipojilla korkea sähkönhinta itsesään ei vielä purrut yritystoimintaan. Saaren mukaan suurempi haaste on sen sijaan puun saatavuudessa.
Muun muassa lintujen pesimäaikaisten hakkuiden rajoitukset lehtipuuhakkuisiin vaikutti puunsaantiin koko metsäsektorilla.
”Sellua valmistavat tehtaat ottavat oman osuutensa, ja sitten jos meille jotain jää, ja se näkyy taas puun hinnassa”, Saari kuvailee.
”Se meille ehkä merkittävämpi asia kuin sähkön hinta.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
