Kotimainen klapi ei kelpaa suomalaisille kaupoille – näin ketjut selittävät asiaa

MT:n selvityksen mukaan suurin osa kaupoissa myytävästä pussitetusta klapista tulee ulkomailta, pääosin Virosta ja Latviasta.

Selkeänä poikkeuksena ovat Prisma ja Halpahalli, jotka myyvät kotimaista klapia. Keskon liikkeissä on sekä baltialaista että kotimaista klapia. Samoin on myös Puuilolla.

Tarkastelussa olivat ainoastaan useista myymälöistä koostuvat kauppaketjut.

Kaikista kauppaketjuista ei saatu tietoja klapien alkuperästä. Kotimaisuus kuitenkin kerrotaan yleensä näkyvästi, joten jos tuotteen nimessä tai pakkauksessa ei mainita kotimaista alkuperää, puu on todennäköisesti tuontitavaraa.

Näin listasta puuttuvien Bauhausin ja Byggmaxin puu on myös todennäköisesti Baltiasta.

MT kysyi yrityksiltä, miksi heillä on valikoimissaan ulkomailta tuotua puuta kotimaisen sijaan.

Puuilosta kerrotaan, että kotimaasta ei löydy riittävän suuren volyymin toimittajia. Myös suomalaisen korkeampi hinta mainitaan syyksi.

”Kotimaisten toimittajien haasteena on kapasiteetti. Kotimaiset toimittajat usein tarjoavat Puuilolle klapeja ostettavaksi yhden kaupungin alueella. Meille on aika haastavaa järjestellä klapeihin paikallisia ratkaisuja. Mieluummin teemme näissä kokonaisratkaisuja, ja jaamme volyymia 2-3 toimittajalle saatavuuden varmistamiseksi”, vastaa Puuilon ostojohtaja Markku Lampela.

”Mielellään ostaisimme kaikki klapit kotimaasta, mutta valitettavasti kotimaisten toimittajien kapasiteettihaasteiden lisäksi myös hintataso on usein selvästi kalliimpi kuin Baltian toimittajien”, Lampela jatkaa.

Kauppaketjut perustelevat ulkomaisen klapin käyttöä saatavuudella, suurilla volyymeilla ja logistiikalla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Tokmanni perustelee ulkomaisia hankintoja kasvaneella kysynnällä, suurilla volyymitarpeilla ja hankintojen keskittämisellä. Hintaa yhtiö ei vastauksessaan kuitenkaan mainitse.

”Tokmanni hankki aiemmin klapeja useilta kotimaisilta toimittajilta. Viime vuosina menekki on kuitenkin kasvanut, minkä vuoksi olemme keskittäneet hankintoja harvemmille, suurempien volyymien toimittajille varmistaaksemme tehokkuuden ja tasaisen saatavuuden kaikissa myymälöissämme”, kertoo Tokmannin sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Maarit Mikkonen.

”Volyymien merkitys korostuu jatkossa, koska tulemme ostamaan klapit koko konsernin tarpeisiin. Tokmanni-konsernilla on toimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa ja Tanskassa.”

Yrityksestä halutaan korostaa, että puu on sertifioitua ja sen alkuperä on jäljitettävissä.

Motonet myi aikaisemmin myös suomalaisia klapeja, mutta siirtyi kaksi vuotta sitten pelkästään virolaisiin. Samat tekijät toistuvat myös tämän yrityksen kohdalla.

”Toimittajavalintaan vaikuttavat useat tekijät, kuten kokonaiskustannukset, saatavuus ja logistiikka. Näiden perusteella olemme päätyneet nykyiseen ratkaisuun”, vastaa Motonetin omistavan Broman Groupin viestintäassistentti Satu Teerimäki.

Yritykset eivät halunneet kertoa, mitkä yritykset heille toimittavat klapeja. Puuilo mainitsi kotimaisen klapin toimittajan Jätkä-Juhon, mutta ei ulkomaisia toimittajia.

MT:n haastatteleman klapiyrittäjä Juha Tuunasen mukaan hinta on ollut ainoa ratkaiseva tekijä neuvotteluissa kauppaketjujen kanssa. Saman arvion esittää myös toinen alan yrittäjä, joka ei halunnut esiintyä jutussa omalla nimellään.

Tullin tilastoista käy hyvin ilmi, kuinka Venäjän tuonnin loputtua vuonna 2022, polttopuuta alettiin tuomaan enenevissä määrin erityisesti Latviasta.

Tuonti suorastaan räjähti. Vuonna 2021 lehtipolttopuiden tuonti Latviasta oli tilastoarvoltaan 15 390 euroa. Kahta vuotta myöhemmin 2023 tuontia oli melkein kahdeksan miljoonan euron edestä.

Tuonti siis lisääntyi 51 300 prosenttia kahdessa vuodessa.

Viimeisenä kahtena vuotena tilanne on selkeästi rauhoittunut, ja puuta tuodaan vähemmän Baltiasta.

On hyvä huomioida, että käytetty tullin tavaraluokitukseen kuuluu klapien lisäksi lehtipolttopuu rankoina, pölkkyinä sekä risukimppuina.