Klapit kulkevat klapikoneen kidasta rumpuun, joka pyöriessään seuloo ylimääräiset roskat rumentamasta lopputuotetta. Kuva: Kari Lindholm
Matkailuyritykset imuroivat klapiyrittäjien laarit tyhjiksi Lapissa – sahanpurukin tekee kauppansa
Koivupilkkeen kysyntä kasvaa kohisten Lapissa. ”Kaikki puut menevät, mitä ehdimme tekemään ja varmaan niitä menisi enemmänkin”, yrittäjä Jouni Lehtinen kertoo.TilaajalleRovaniemi
”Klapien kysyntä on lisääntynyt Lapissa paitsi matkailun ansiosta, myös siksi, että pihasaunoihin ja kesämökeille hankitaan nykyään ostoklapit. Omatoiminen polttopuusavotointi on vähentynyt”, Jouni Lehtinen sanoo. Kuva: Kari LindholmKlapikoneiden eteen valjastetut traktorit ruksuttavat Jounin Klapi oy:n rantteella Rovaniemen Toramolla. Työnä on koivupilkkeen teko, kuivatuksen hoitaa kevätahava.
”Kun 15 rekkakuormallista koivurankoja tehdään klapeiksi, saantona on yli 2 000 heittokuutiollista pilkettä”, Jounin Klapin yrittäjä Jouni Lehtinen sanoo.
Lehtinen on urakoinut polttopuita samoilla sijoilla jo parikymmentä vuotta ja on nähnyt useita talouden taantumia, joilla on ollut vaikutusta pilkkeen kysyntään.
”Kun kotitalouksilla on rahat tiukilla, polttopuita ostetaan vähemmän kerralla. Silloin niitä on toimitettava useammin, mikä tulee ostajalle loppupeleissä kalliimmaksi.”
Lapin matkailun räjähdysmäinen kasvu koronarajoitusten poistumisen jälkeen on poikinut maakuntaan runsaasti matkailurakentamista ja matkailun oheispalveluja. Tämä näkyy siinä, että polttopuuta kuluu yllättävän suuria määriä matkailufirmojen nuotioissa, saunoissa, paljuissa ja takoissa.
”Kolmasosa meidän tekemistä klapeista päätyy matkailuyrityksille. Isot myyntierät on mukava lastata yhdellä kertaa. Kaikki puut menevät, mitä ehdimme tehdä, ja varmaan niitä menisi enemmänkin”, Lehtinen selvittää.
Matkailun vaikutus näkyy myös siinä, että pilkeurakoinnista yli jäävä sahanpuru päätyy safariyritysten koiratarhoille kuivikkeiksi. Purua kertyy useampi autokuormallinen kevätkaudella.
”Kolmasosa meidän tekemistä klapeista päätyy matkailuyrityksille.”
Polttopuun hinnoista ei ole tarvinnut tinkiä, kun tuotteen laatu on kohdallaan, vaikka Lehtisen klapit eivät ole edes halvimmasta päästä.
Jounin Klapi joutuu kilpailemaan pilkemarkkinoista pienempien toimijoiden kanssa, joiden vuotuinen liikevaihto jää arvonlisäverorajan alle. Heidän tekemänsä pilkkeet myydään ilman alvia, jolloin kuutiohinta on huokeampi.
”Joudun lisäämään klapien hintaan arvonlisäveron, joka kasvattaa kauppasummaa neljänneksellä.”
Lehtinen sanoo, että suurimittainen polttopuu-urakointi on erittäin pääomavaltaista. Raaka-aineessa sekä koneissa ja laitteissa on kiinni satoja tuhansia euroja.
”Koivurangan hinta ja saatavuus vaihtelevat suurten puunjalostajien kuitupuun ostotarpeiden mukaan. Vaihtelu aiheuttaa epävarmuutta, koska koivu on meillä ostossa.”
”Kevätkauden aikana teemme 15 rekkakuormallista koivurankaa klapeiksi”, yrittäjä Jouni Lehtinen Rovaniemeltä kertoo. Kuva: Kari LindholmYllättävä kuluerä muodostui jälleen polttoaineesta. Moottoripolttoöljyn hinta kaksinkertaistui Yhdysvaltojen ja Israelin aloittaman Iranin hyökkäyssodan myötä, kun Persianlahdelta Hormuzinsalmen läpi kulkevat raakaöljykuljetukset tyrehtyivät.
”Meilläkin kuluu polttoöljyä satoja litroja viikossa, vaikka klapikoneiden välitysten ansiosta traktorit käyvät nykyään joutokäyntiä.”
Lehtinen vaihtoi yhtiömuodon henkilöyhtiöstä osakeyhtiöksi verotuksen takia. Aluksi Lehtisellä oli toiminimi, mutta toiminnan tuotto hupeni veroihin. Sitä mukaa, kun klapimyynti kasvoi, henkilöverotuksen progressiokäyrä nousi.
”Käteen ei jäänyt juuri mitään pakollisten kuluerien jälkeen. Totesin, että eihän tässä ole järkeä. Osakeyhtiön aikana olen saanut jo palkkaakin. Yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 18 prosenttiin ensi vuoden alussa on kaivattu päätös.”
Lehtinen on pestannut oikeaksi kädekseen paikallisen metsäpalveluyrityksen metsurin, jolla olisi muutoin rokulia kevättalvella.
”Yksin en pystyisi tekemään tällaista määrää klapeja. On mukava päästä rantteelta kotiin ajoissa, ja onhan myös turvallisuuskysymys, ettei täällä tarvitse työskennellä yksin.”
Lehtinen vaihtoi yhtiömuodon henkilöyhtiöstä osakeyhtiöksi verotuksen takia. Aluksi Lehtisellä oli toiminimi, mutta toiminnan tuotto hupeni veroihin.
Jounin Klapin viimeksi kuluneen tilikauden liikevaihto oli 222 000 euroa ja tulos yhdeksän tuhatta euroa. Koronan aikana, verovuonna 2021 yhtiön liikevaihto oli 128 000 euroa.
Yhtiö hankki äskettäin metsäkoneketjun, jolla on tarkoitus urakoida puunkorjuussa.
”Siitä tuleva liikevaihto heijastuu kuluvan tilikauden tulokseen, joka julkistetaan ensi vuonna”, Lehtinen sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
