

Kevään ylioppilaskokeisiin valmistautuva tervolalainen Juha Jurva on paitsi abiturientti, myös uunituore maaseutuyrittäjä. Nuorukaisen lähiviikkojen urakkana on pilkkoa klapeiksi kaksi rekkakuormallista koivurankaa kokeisiin pänttäämisen ohessa.
”Kyllä tässä polttopuunteko hieman kärsii, sillä lukeakin pitää”, agrologi-opintoihin Ouluun ensi syksynä tähtäävä Jurva kertoo.
Kuluva kevät on 18-vuotiaalle Jurvalle järjestyksessään kolmas klapikevät. Idea polttopuun tuotannosta vaati pitkän hautomisen ennen käytännön toimiin ryhtymistä.
”Viimeiset pari vuotta homma on ollut enemmänkin prosessin hoonausta. Olen miettinyt, kuinka tätä saisi tehostettua.”
Idean polttopuiden tehtailuun heitti kolmisen vuotta sitten Juhan isä, maaseutuyrittäjä Janne Jurva. Ratkaisevan kipinän raapaisi klapikoneen hankinta perheen omaan käyttöön.
Sen myötä Juha Jurva innostui asiasta ja osallistui 4H-yrittäjyyskoulutuksiin, joiden päätteeksi hän perusti yrityksen ja pilkkoi kokeeksi ensimmäisen 30 heittokuution klapierän.
Jurva markkinoi tuotteitaan somessa. Ensin vaikutti siltä, etteivät ne käy kaupaksi lainkaan, kunnes koitti talvi ja sen ensimmäiset pakkaset.
”Kaikki klapit vietiin käsistä saman tien. Siinä sain todeta, ettei klapeja voi tehdä koskaan liikaa, sillä kysyntä on rajaton.”
Viime keväänä nuorukainen teki pilkettä tuplamäärän, ja tänä keväänä määrä paisuu noin 250 heittokuutioon. Uutena ideana on klapien toimitukset vähittäismyyntiin 60 litran kasseissa.

”Löysin Ikeasta todella edullisen erän kestokasseja, joihin pakkaan konekuivattua koivuklapia. Vaikka klapien latomisessa on työtä, näissä kate on kaikkein paras”, nuori yrittäjä selvittää.
Klapikassit ovat jälleenmyynnissä muun muassa Louen kyläkaupalla, josta ne kulkeutuvat mökkiläisten, kotitalouksien ja turistien takkoihin.
Tavallisempi myyntierä on suursäkillinen, johon sulloutuu joko yksi tai puolitoista heittokuutiota. Juha Jurva on huomannut, että myyntierien koko on kutistunut kotitalouksien tiukkenevan taloustilanteen myötä.
”Monet tilaavat yhden kuution kerrallaan, vaikka kotiinkuljetus maksaa erikseen. Silloin klapit ovat jo melko hintavia. Edullisinta olisi ostaa lämmityskauden polttopuut yhdellä kertaa.”
Koneesta klapit sukeltavat suursäkkeihin itse rakennetun välpän kautta. Tarkoituksena on, että puunroskat varisevat välpän läpi keruusäkkiin sen sijaan, että ne joutuisivat myytävän tuotteen joukkoon.

Jurva myöntää saaneensa moitteita siitä, että säkeissä olisi ollut ”liikaa roskaa”. Hän uskoo, että välpän käyttöönoton myötä parranpärinät aiheesta päättyvät.
”Seuraavaksi klapikoneeseen pitää rakentaa syöttöpöytä. Kesällä koneen ympärys pinnoitetaan murskeella ja betonilaatoilla.”
Pilkkeeksi jalostettavat koivurangat ovat peräisin perheen metsätilan harvennushakkuista. Juha Jurva maksaa isälleen koivuista markkinahinnan, joka on tällä hetkellä 50 euroa kiintokuutiolta.
Jurvan tekemän pilkkeen arvonlisäverollinen hinta asiakkaan pihalle kipattuna irtotavarana on 68 euroa heittokuutiolle. Säkitettynä kuutiohinta kipuaa 80 euroon. Pilkkomisen jälkeen katetta jää noin 12 euroa kuutiolle.
”Homma kannattaa, kunhan työskentely on riittävän tehokasta. Tunnissa teen kolme heittokuutiota, ja tehostamisten jälkeen määrä voi nousta jopa neljään kuutioon. Hyvällä tuntipalkalla tässä tulee toimittua.”
Jurva kertoo maksavansa isälleen klapien tekemiseen tarvittavista koneista ja laitteista käypää vuokraa.
”Mikäli klapien teko pitäisi aloittaa suoraan pystymetsästä niin, että konekalustoon joutuisi investoimaan reippaasti, aloituskustannus olisi liian kova. Vuokraaminen on järkevämpää.”
Toiminnan tehostamiseksi klapikoneen bensiinimoottori saa tänä keväänä rinnalleen sähkömoottorin, jonka voimin polttopuun valmistuskustannuksiin syntyy noin 500 euron säästö kautta kohti, kun polttoainekustannukset poistuvat.
”Sähkömoottorin hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin polttomoottorin”, Juha Jurva laskee.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
