

Pellon reunassa makaa pieniä kasoja 3–4-metrisiä koivurunkoja, joita metsänomistaja Markku Anttila nostelee traktorin juontokouraan ja kuljettaa pihaansa kuivumaan. Pellon reunoilta kertyy yllättävän paljon polttopuuksi sopivia runkoja.
Työ palvelee toistakin tarkoitusta. Metsiköiden tiheään täplittämien peltojen reunat kannattaa kaataa, sillä viljeltävät peltolohkot kuvataan säännöllisesti ilmasta. Tukiin oikeuttava viljelyala pienenee, jos puut varjostavat kuvissa pellon reunoja, Anttila selittää.
"Pelto myös hyötyy, kun se saa valoa. Puiden takia pellonreunojen maa pysyy keväällä pitkään liian kosteana."

Anttila kaataa metsistään polttopuuta lähinnä oman ja poikansa talon lämmittämiseen. Omaan käyttöön sopii kaikenlainen puu, jonka kaataminen tukee metsänhoitoa, maisemaa ja viljelyä.
Anttila tekee ensiharvennuksiin asti metsänhoitotyöt itse sadan hehtaarin metsätilallaan.
Pellon reunametsien lisäksi polttopuuta kertyy harvennuksilta ja tuulenkaadoista. Myös maisemanhoito kerryttää lämmityspuuta. Lähellä sijaitsevat kylän hiihtolatu ja luontopolku, joita Anttila pyrkii huomioimaan hakkuissa.
"Kun on kotimetsiä, niin pitää miettiä sitäkin, miltä näyttää."
Lehtipuuta ja tiheikköjä suositellaan jättämään linnuille ja muille eläimille, mutta nopeasti leviävää haapaa ja leppää joutuu silti ajoittain kaatamaan.
Kirjanpainaja pakotti hiljattain hakkaamaan kuusikon, ja osa puista päätyi lämmityspuuksi.
"Pieniä määriä kertyy sieltä täältä. Talousmetsää kun on, niin sille kuuluukin näyttää kirvestä."

Paras aika kaataa polttopuuta on talvella, jolloin runko on kuivimmillaan ja kevyimmillään.
"Sekin vaikuttaa, paljonko maassa ja puissa on lunta. Liian lumisesta metsästä puuta on vaikea hakea", Anttila sanoo.
Parhaiten puu kuivuu kevättalvella. Vaikka kesällä on lämmintä, ilman kosteuspitoisuus on talvea suurempi.
Rungot Anttila pilkkoo vuokraamallaan klapikoneella. Urakka vie yleensä pari päivää.
Klapit hän kasaa isoksi verkon reunustamaksi keoksi, jonka sisälle pystysuunnassa hän neuvoo laittamaan kuormalavoja.
"Näin tuuli pääsee kulkemaan kasan läpi."

Polttopuuta kertyy joskus myyntiinkin, mutta silloin puun pitää olla kuivaa, tasalaatuista ja määrämittaista. Asiakkaat suosivat yleensä koivua.
”Koivusta tietää että se on kuivaa, kun halon päähän puhaltaa. Kuivassa puussa tuntee, kuinka ilma kulkee huokoisen puun läpi”, Anttila vinkkaa.
Kotitarvepuuksi Anttila suosii mieluummin sekapuuta. Se tukee metsänhoitoa mutta on hyvä myös hormeille.
"Koivusta kertyy eniten tuhkaa", Anttila perustelee.
"Koivulla on hyvä lämpöarvo. Jos on oikein kylmä, se tuo lämpöä nopeasti, mutta joskus siitä tulee liiankin kuume."
Tilan harvennusikään ehtinyt lehtikuusikokeilu on tuonut uuden puulajin lämmitykseenkin. "Se on ollut mielenkiintoinen. Lehtikuusessa on pikeä, ja sen lämpöarvo on hyvä."
Haapa kuivaa hitaasti, mutta Anttila nopeuttaa kuivumista pilkkomalla halot tavallista pienemmiksi.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
