
Kuopion Nilsiässä sijaitsevan Tatu Tolppasen kotitila siirtyi toukokuun lopulla tehdyssä sukupolvenvaihdossa hänen nimiinsä. Kasvinviljelytilan peltojen lisäksi kauppa sisälsi 285 hehtaaria metsämaata.
”En ole koskaan ajatellut metsää pelkkänä tulonlähteenä. Viihdyn metsällä ja arvostan myös metsämarjojen keräämistä talteen.”
Maidontuotannon lopettamisen jälkeen tila on jatkanut kasvinviljelytilana. Viljelyssä on säilörehunurmea ja rehuohraa. Lisätuloja saadaan talvikauden lumitöistä. Tolppaselle tuttuja ovat myös konekuskin tuuraukset.
”Metsänomistajana tuholaishyönteisten lisääntyminen huolestuttaa ja se on otettava huomioon puulajien valinnassa.” Tatu Tolppanen

Tilan metsiä on hoidettu jo pitkään metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Metsämaat sisältävät erilaisia kasvupohjia rehevistä maista karuihin. Eri kasvuvaiheessa olevien puustojen ansiosta metsien ikäjakauma on tasapainossa ja tukee kestävän metsätalouden harjoittamista.
”Taimikoiden raivaukset on metsänhoitotöistä mieleisempiä. Siinä näkee heti tekemänsä työn jäljen.”
Tolppanen suunnittelee lähtevänsä kehittämään tilan toimintaa maltillisesti. Aluksi kerätään puskuria maksuun tulevien lainojen hoitamiseen.
”Tiedän monia ikäviä esimerkkejä siitä mihin harkitsemattomasti tehdyt investoinnit ovat johtaneet. Järki pitää olla mukana,” Tolppanen tähdentää.
”Taimikoiden raivaukset on metsänhoitotöistä mieleisempiä. Siinä näkee heti tekemänsä työn jäljen.” Tatu Tolppanen
Puunkorjuu on jatkossakin pääosin ulkoistettu koneurakoitsijalle. Hakkuut toteutetaan metsäsuunnitelman mukaisesti ja myös avohakkuut ovat mahdollisia.
”Ensimmäiset leimikot on katsottu metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja yhdistys hoitaa puukauppojen kilpailutuksen.”
Kantohinnat ovat Tolppasen mukaan tällä hetkellä hyvällä tasolla. Energiapuusta maksettavan hinnan paraneminen on metsänhoidollisesti katsottuna erittäin merkittävä asia.
”Sen ansiosta yksi harvennusleimikoista korjataan koneellisesti energiapuuksi. Siitä on sekin hyöty, ettei ajomiehen tarvitse valkata eri puulajeja erilleen.”
Kovalla maapohjalla sijaitsevat leimikot ovat korjattavissa sulan maan aikaan ja mikäli lähestyvä syksy on sateiden osalta kohtuullinen hakkuisiin päästään jo syksyllä.
Nuori isäntä on valmis tarttumaan myös moottorisahaan ja suunnitelmissa on pelastaa koivikon alle noussut kuusitaimikko moottorisahatyönä. Omasta metsästä saadaan polttopuu myös keskuslämmityskattilaan ja leivinuuniin. Vuosikulutus on 20–30 kuutiota.
Sen sijaan metsänsuojelukohteiden perustamisia ei ole suunnitelmissa.
”Metsät toimivat jo nyt hyvinä hiilinieluina kunhan niitä hoidetaan. Mielestäni suojelualueita on jo nyt riittävästi, mutta jos suojelualueita halutaan lisää, ne on tehtävä valtion maille.”
Taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon saatavien tukien taso on Tolppasen mielestä riittävä. Hoitorästien purkamisessa tukitasolla on tuntuva merkitys.
”Metsänomistajana tuholaishyönteisten lisääntyminen huolestuttaa ja se on otettava huomioon puulajien valinnassa. Se vaatii myös valppautta ja poistamaan vaurioituneet puut ajoissa.”
”Metsät toimivat jo nyt hyvinä hiilinieluina kunhan niitä hoidetaan.” Tatu Tolppanen
Tilan metsissä hirvituhoja on jo pitkään torjuttu hirvikarkoteruiskutuksilla. Suomen metsätalouden kannalta suurimmat uhkat tulevat kuitenkin muualta.
”Kyllä se suurin uhka on EU:n puuttuminen Suomen metsien hoitoon.”
Tolppasen mukaan Finn-Metkon kaltaisilla messuilla on isomerkitys kone- ja laiteuutuuksiin tutustumisessa sekä uusien näkökulmien ja ideoiden hankkimisessa.
”Olen käynyt messuilla ja tarkoitus on ehtiä käymään kavereiden kanssa tänäkin vuonna.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
