Kuinka käy, kun uudet keksinnöt haastavat perinteisen koivuklapin? MT teki kolme nuotiota – katso video

Sipoolainen kasvuyritys Paahtu valmistaa käytetyistä kahvinporoista brikettejä, joita voi polttaa tavallisten polttopuiden tapaan. Yritys lupaa, että kahviklapi palaa lähes kaksi kertaa pidempään kuin koivupuu.

Pudasjärvellä toimiva Bioklapi puolestaan valmistaa klapien tapaan käytettäviä brikettejä sahayhtiö Kontiotuotteen sahanpurusta ja kutterinlastuista. Yrityksen mukaan yksi bioklapi vastaa lämpöarvoltaan ainakin kolmea koivuklapia.

Epätieteellisessä kokeessa MT arvioi kahden edellä mainitun briketin sekä perinteisen, kuivan koivuklapin palamisaikaa sekä käyttökokemusta makkaranpaistoretkellä.

Kaikkia materiaaleja pakattiin mukaan 2,5 kilon verran. Kaikkia oltiin säilytetty huoneenlämmössä vähintään viisi päivää ja ne tuotiin ulos, noin kahden plusasteen lämpötilaan samaan aikaan. Sää oli aurinkoinen, keittokatoksella kävi kevyt tuulenvire.

Nuotiot sytytettiin Metsähallituksen ylläpitämän taukopaikan tulisijoihin Oulun Sanginjoella. Kaikki nuotiot sytytettiin päältä, ja sytykkeenä oli koivun tuohta, lastuja sekä yksi raapaistava sytytyspala.

Kahviklapista lähti ensin tovin valkoista savua ennen kuin se syttyi kunnon roihuun. Kuva: Timo Heikkala

Kahviklapin sytytys jännitti eniten, sillä materiaali oli entuudestaan vieras. Alkuun näytti, että pelkät sytykkeet palavat, sitten kahviklapi alkoi muodostaa valkoista savua.

Vitsailimme kuvaajan kanssa, että materiaalia voisi käyttää paavin valintaseremoniassa.

Pienen puhaltelun ja odottelun jälkeen kahviklapit paloivat kunnon roihuna. Hiillosta piti odotella melko pitkään ja kun se oli makkaranpaistolle sopiva, hiillos alkoi melko nopeasti hiipua. Hiillos oli kuitenkin kuuma, ja grillattavat kypsyivät tasaisesti.

Kahviklapin hiillos hiipui nopeasti, mutta säilyi pitkään kuumana. Kuva: Timo Heikkala

Paahtu oy:n perustaja Bahez Karim pyysi huomioimaan, että testipakkauksen brikettien koostumus ei ole vielä optimaalinen, sillä toistaiseksi briketit tehdään käsityönä. Yritys hakee parhaillaan sijoittajia rahoittamaan tuotantolinjan rakentamista.

Kolmen kilon pakkaus maksaa Paahtun verkkokaupassa 12 euroa. Juuri nyt varasto on loppu eli tuotetta joutuu odottelemaan.

Yksi kahviklapi painaa 375 grammaa ja on muodoltaan kennomainen, mikä edesauttaa pieneen tilaan pakkaamista.

Testipakkausta avatessani työhuoneeseeni levisi mieto kahvin tuoksu, mutta palaessa kahvin tuoksua ei ollut.

Bioklapin sytytys vaati eniten sytykkeitä, mutta paloi sen jälkeen tasaisesti. Kuva: Timo Heikkala

Voimakkaasti sahanpurulta tuoksuva bioklapi oli hivenen kahviklapia hankalampi sytyttää. Yrityksen toimitusjohtaja Rauno Salmela vannotti etukäteen minua pilkkomaan brikettiä pieniin osiin, jolloin sytytys on helpompaa.

Nuotio syttyikin yhdellä raapaisulla, mutta sytykettä piti lisätä hieman enemmän kuin kahteen muuhun nuotioon.

Bioklapit laajenevat palaessaan, mihin perustuu tasainen palaminen. Tuli paloi savuttamatta. Tulta kohentaessa kipinöitä lensi melko korkealle.

13 kilon tutustumispakkaus toimituskuluineen maksaa yrityksen verkkokaupassa 25 euroa, jälleenmyyjiltä sen voi saada 11 eurolla. Yksi lieriön muotoinen bioklapi painaa noin 1,4 kiloa.

Tulta kohentaessa bioklapihiillos kipinöi. Kuva: Timo Heikkala

Koivuklapi tarjosi näyttävimmän roihun ja parhaan hiilloksen. Kuva: Timo Heikkala

Perinteinen koivuklapi oli testimateriaaleista helpoin sytyttää. Käytössä oli usean vuoden kuivunutta, sukumetsästä peräisin olevaa puuta. Klapien paino vaihteli vajaasta puolesta kilosta noin kiloon.

Nuotio syttyi nopeasti ja savuttamatta isoon roihuun. Siihen muodostui nopeiten käyttövalmis hiillos.

Kaupasta ostaessa 40 litran säkki koivuklapia maksaa liikkeestä ja puun alkuperästä riippuen kymmenen euron molemmin puolin. Säkki painaa noin 15 kiloa.

Olisiko kahviklapista tai bioklapista perinteisen koivuklapin korvaajaksi? Brikettien vahvuus on se, että ne menevät huomattavasti pienempään tilaan kuin polttopuu.

Pari kiloa brikettejä mahtuu hyvin makkarapaketin kanssa päiväreppuun, mutta koivuklapit vaativat jo oman kassinsa.

Perinteinen klapi on kuitenkin tulistelussa mukavin, sillä se on tuttu materiaali ja sillä on pisin hiillosvaihe.

Makkarat saatiin paistettua niin bioklapilla, kahviklapilla kuin perinteisellä koivuklapilla. Kuva: Timo Heikkala

Toisaalta koskaan ei voi olla varma, onko tulipaikalla lupauksista huolimatta puita ja kuinka kosteita ne ovat.

Monesti Metsähallituksen ylläpitämillä tulipaikoilla on pöllejä, joista pitää itse halkoa puita pienemmäksi. Joskus rungot pitää myös ensin pätkiä sahalla.

Ei siis ole lainkaan huono idea kantaa varmuuden vuoksi omia polttopuita yleisille tulipaikoille. Silloin kevyt briketti voi olla kätevin.

Kahviklapi menee pienen kokonsa ja kennomaisen muotonsa vuoksi pienimpään tilaan. Bioklapin etuna on, että siitä ei irtoa kuljetuksessa murua eikä kuoriroskaa.