Maksaisitko tuplahintaa valmiiksi pakatusta polttopuusta? Virolaisella säkkiklapilla on vankka sija markkinoilla

Polttopuukaupassa ovat yleistyneet 40 litran säkit, joiden käsittely on vaivatonta sekä valmistajan että puulämmittäjän varastossa.

Perinteisesti piensäkkejä ovat ostaneet satunnaiset takan käyttäjät tai esimerkiksi lyhyellä mökkiretkellä piipahtavat kaupunkilaiset.

Klapisäkkejä voi tilata vaikka kymmeniä säkkejä sisältävän lavan kerrallaan, jolloin polttopuuta saa yksittäissäkkiä edullisemmin. Isossa säkkierässä pinokuutiometrin hinta asettuu Suomessa eri yritysten verkossa julkaisemien tietojen perusteella ilman rahtia noin 160–220 euron välille.

Hinta on irtotavaraa korkeampi. Säkitetyn puun etuna on pinoamisen helppous. Irtokalikoiden siirtäminen pihalle kipatusta kasasta liiteriin on aikaa vievä työvaihe, jonka helpottamisesta osa kuluttajista on valmiita maksamaan.

MT:n selvityksen perusteella ulkomaisilla valmistajilla on vankka asema säkitetyn klapin markkinoilla.

Virolainen Northern Firewood OÜ mainitsee yhteistyökumppaneikseen S-ryhmän, Byggmaxin, K-raudan, Bauhausin ja Tokmannin. Myös Puuilo myy baltialaista koivua.

Osin puun alkuperän tiedustelu on salapoliisityötä, sillä moni kauppaketju ei ilmoita klapisäkin sisällön alkuperää.

Suomalaista klapia piensäkissä tarjoavat muun muassa S-ryhmä, K-rauta, Puuilo ja Motonet.

Hinnoissa vaikuttaisi olevan alueellista eroa maan sisällä. Useista Itä-Suomen K-raudoista kolmen säkin ostaja saa kotimaista puuta hintaan 6,66 euroa säkki, kun Hämeessä hinta on vähän yli kympin määrästä riippumatta.

Markkinoilla toimii tavaratalojen ohella yksityisiä polttopuuyrityksiä, joista osa myy kotimaista ja osa virolaista klapisäkkiä kuluttajille.

Virossa 40 litran säkki kuivaa koivuklapia maksaa yleisesti 4,50–5 euroa. Suomen puolella kuluttajahinta on tyypillisesti kymmeniä prosentteja korkeampi.

Koska koivun hinnassa Viron ja Suomen välillä ei ole oleellista eroa, hintaero perustunee esimerkiksi Viron alhaisempiin työvoimakustannuksiin ja veroihin.

Puuraaka-aineen osuus on karkeasti puolet kaikista klapiyrityksen kuluista, arvioi parikkalalaisen Pilkenetin yrittäjä Juha Tuunanen.

Juha Tuunasen yritys myy klapia sekä irtotavarana että 40 litran säkkeihin pakattuna. 

Yrityksellä on neljä ulkopuolista työntekijää. Puun lisäksi pääomaa on kiinni hallissa, kahdessa klapikoneessa ja kuivaamoissa. Koneelliseen kuivaamiseen kuluu haketta, ja kuivaus kestää keskimäärin kuusi vuorokautta vuodenajasta riippuen.

Pilkenetti toimittaa polttopuuta sekä irtotavarana että piensäkeissä.

Tuunasen mukaan klapien valmistuskustannuksia voi nipistää esimerkiksi kuivattamalla puuta ulkona, mutta ulkokuivatuksen sesonki on lyhyt ja polttopuun laatu altis kärsimään.

”Luonnonkuivauksella jos tekee yli 1 000 kuutiota polttopuuta, homma rupeaa yskimään. Maaseudulla se ehkä toimii, mutta Helsingissä asiakkaita ei ole kovin kauan. Ihmiset ovat valmiita maksamaan parempaa hintaa, kun puu on laadukasta, kuivaa ja hyvännäköistä.”

Juha Tuunasen mukaan ihmiset ovat valmiita maksamaan laadukkaasta, kuivasta klapista. 

Pilkenetti jalosti viime vuonna klapeiksi noin 3 000 kuutiota puuta viiden hengen voimin. Jos koko maan noin 6,9 miljoonan kuutiometrin polttopuutarve maatiloilla ja kotitalouksissa tuotettaisiin tämän yrityksen lukuja käyttäen, vastaavia yrityksiä sopisi maahan 2 300 ja leipänsä saisi yli 10 000 työntekijää ja yrittäjää. Päälle tulisi vielä puun korjuun, kuljetuksen ja jälleenmyyjien työllisyysvaikutus.

”Klapiteollisuus on aika iso työllistäjänä, mitä ei välttämättä tiedetä. Tämä mahdollisuus pitäisi hyödyntää, kun kotimaassa kuitenkin on puuta. Samalla säilytettäisiin huoltovarmuus.”