Teräketjulla tehtävässä klapien katkaisussa syntyy paljon purua. Sille on löytynyt markkinoita huussikuivikkeena, puutarhan katteena ja eläinten alusena. Kuva: Visa Vilkuna
Alhainen tarjous koivukuidusta innosti hankkimaan klapikoneen ”Jos ajattelee, että oman metsän puu on halvempaa raaka-ainetta, niin itseänsä siinä vain pettää”
Hirvensalmelaiset Raija ja Pekka Airola päättivät kokeilla klapien myyntiä, ja tilauksia alkoi tulla. Kuivuus taataan tarkistamalla mittarilla.Tilaajalle
Korona mullisti klapien kysynnän todella isoksi. Raija ja Pekka Airolakin saivat puheluja eteläisestä Suomesta ja ostajat olisivat tulleet rekalla hakemaan joka ainoan klapin hinnasta piittaamatta. Mutta Airolat pitivät hetkellistä pikavoittoa tärkeämpänä pitää kiinni vakiintuneista asiakassuhteista.Hirvensalmen Muhkassa asuvat Raija ja Pekka Airola pettyivät reilut kymmenen vuotta sitten koivukuidusta tarjottuun hintaan. Naurettavan alhainen tarjous hyvästä tavarasta pani miettimään vaihtoehtoja, he kertovat.
Airolat päättivät hankkia klapikoneen ja pilkkoa koivukuidun polttopuiksi, josko silloin puusta saisi järkevämmän hinnan.
”Ihan kokeilumielessä lähdimme liikkeelle. Jos klapit eivät olisi menneet kaupaksi, ne olisi käytetty oman talon ja talousrakennuksen lämmittämiseen”, Pekka Airola muistelee.
Lähialueen asukkaiden ja mökkiläisten postilaatikoihin jaetut esitteet ja mainokset alueen kauppojen ilmoitustauluilla tuottivat tulosta. Klapit tekivät kauppansa ja uusia tilauksia alkoi tulla.
Airolat ovat alusta alkaen panostaneet korkeaan laatuun niin itse klapien kuin myös palvelun suhteen. Kun luvataan myydä kuivia klapeja, ne myös ovat sitä.
”Mittaamme puiden kosteuden ottamalla suursäkin keskeltä klapin, halkaisemme se vielä ja mittaamme kosteuden halkaisupinnasta. Näin saamme taatusti oikean tuloksen. Kun mittari näyttää 22 -23 prosentin kosteutta, voidaan puhua kuivasta polttopuusta”, Airola selventää.
Tiivis liiteri ja tiukkaan ladotut pinot ovat varma tapa saada puut homehtumaan.
Klapit tehdään yhden ja puolentoista kuution kestosäkkeihin. Tavoitteena on, että puilla on vuodenkierto, jolloin ne ehtisivät taatusti kuivua ilmavassa katoksessa.
Noin kymmenen prosenttia vuotuisesta sadan heittomotin klapimäärästä menee tuoreena irtotavarana asiakkaille. Tällöin Airola varmistaa, että asiakkaalla on ymmärrys siitä, kuinka tuoreiden klapien kanssa on toimittava.
Tiivis liiteri ja tiukkaan ladotut pinot ovat varma tapa saada puut homehtumaan. Oikein varastoituna noin 20 euroa kappaleelta maksavat kestosäkit pysyvät käyttökelpoisina 5 – 6 käyttökertaa. Eri valmistajien säkeissä on melkoisia kestävyyseroja ja säkkien UV-valonkestossakin on eroja. Tämän takia kuivatus tehdään katoksen alla.
Airolat suunnittelivat ja pohjustivat lanssin siten, että puiden tuonti onnistuu ongelmitta täysmittaisella puutavarayhdistelmällä kaikkina vuodenaikoina. Kuva: Visa VilkunaPuiden kosteus mitataan ottamalla suursäkin keskeltä klapi, joka vielä halkaistaan. Kosteus mitataan uudesta halkaisupinnasta, jolloin saadaan taatusti oikea tulos.
Airolat toimittavat lähes poikkeuksetta puut asiakkaan toivomaan paikkaan. Käytössä on kolme perävaunua, joista pisimmän kuusimetrisen telikärryn kantavuus on 2,5 tonnia. Tällä kärryllä ja järeällä maasturilla kuuden heittomotin kuorma kulkee turvallisen varmasti myös hankalampiin paikkoihin.
Airoloiden erikoisuus on se, että puut toimitetaan myös saariin. Alkuun kokeiltiin moottorikelkkoja, mutta niiden polttoainekulut olivat liian suuret kuljetettua mottia kohti. Niinpä saariston klapihuollossa siirryttiin lauttaan.
”Puiden kuljettamisessa ei pääse tuntipalkoille, mutta kunhan polttoainekulut saadaan katetuksi, niin otamme sitten klapien lauttaamisen saariin veneilyn kannalta”, Raija Airola kertoo.
”Jos ajattelee, että oman metsän puu on jotenkin halvempaa raaka-ainetta, niin itseänsä siinä vain pettää.” Pekka Airola
Pieni määrä klapeista toimitetaan tuoreena irtotavarana. Kuva: Visa VilkunaKlapeja tehdään sekä oman metsän puista että naapureiden ja mhy:n savotoilta ostettavasta puusta. Kaikki puu on metsäkoneurakoitsijoiden hakkaamaa ja teiden varteen kuljettamaa. Maantiekuljetuksen Airolan lanssille tekee sama autoilija, joka vie tukit ja massapuut jalostettavaksi. Airolalla ei ole omaa kuljetuskalustoa pitkälle tavaralle.
Pekka Airola on laskenut, että taloudellisessa mielessä on aivan sama, tekeekö polttopuut oman metsän puista vaiko ostopuista.
”Jos ajattelee, että oman metsän puu on jotenkin halvempaa raaka-ainetta, niin itseänsä siinä vain pettää”, Airola perustelee.
”Teimme alun alkaen selväksi, että tältä lanssilta lähtee klapeja vain metsätalouden verotuksen edellyttämällä kuittikaupalla ja meidän päättämällä hinnalla.” Pekka Airola
Klapien kysyntä varsin vilkasta. Airolat ohjaavat kauempaa tulevia tiedusteluja kysyjää lähempänä olevan klapitoimittajan puheille, sillä klapeja ei ole taloudellista kuljettaa kovin pitkiä matkoja. Kuva: Visa VilkunaAirolat myivät pitkään puita 50 euron alvilliseen hintaan heittomotilta. Koivukuidun hinta on vuosikymmenessä lähes kaksinkertaistunut ja samoin on käynyt polttoaineen hinnalle. Tällä hetkellä kauppaa tehdään 75 euron mottihinnalla.
Vaikka kysyntä korkealaatuisille koivu- ja leppäklapeille on varsin hyvä, Airolat haluavat pitää toiminnan sen verran pienenä, että puukauppaa voidaan jatkossakin tehdä suoraan loppukäyttäjälle.
”Kun aloittelimme kauppaa, saimme muutamia yhteydenottoja, joissa kyseltiin mahdollisuutta pimeään kauppaan ja hinnastakin tingattiin. Teimme alun alkaen selväksi, että tältä lanssilta lähtee klapeja vain metsätalouden verotuksen edellyttämällä kuittikaupalla ja meidän päättämällä hinnalla”, Airolat painottavat.
*Korjattu 22.5. klo 11.17 jutun kirjoittajaksi Visa Vilkuna
Raija ja Pekka Airolan klapibisnes
Hirvensalmi
Koivu ja leppäklapia noin 100 irtomottia vuodessa
Myytävä puu vähintään vuoden katoksessa, kestosäkeissä kuivanutta Kotipihaan toimitus, lautalla myös saarikohteisiin
Raaka-aine sekä ostopuuta että oman metsän savotalta
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
