

”Anteeksi että keskeytin kommenttisi, mutta täytyy sanoa, että sinulla on loistava profiili ja kirjoituksesi on lukemisen arvoinen. Mutta on niin surullista, ettemme ole ystäviä täällä Facebookissa.”
Tämä on tyypillinen aloitus, jolla ”eversti”, ”insinööri” tai ”kirurgi” ottaa yhteyttä suomalaiseen naiseen sosiaalisessa mediassa. Komea herrasmies kirjoittaa ehkä hiukan omituista suomea, mutta puutteen korvaa hänen innokkuutensa lähettää viestejä toisensa perään:
”Olen rehellinen, hyväsydäminen, ahkera mies, joka tarvitsee tukea rakastavan naisen.”
”Olkoon onni ja ilo kumppaneita tänään ja aina. Olkoon kuppisi täynnä elämän suloisinta.”
Ennen ihailijan saapumista Suomeen tarvitaan vain pieni summa rahaa.
Verkossa on myynnissä oppaita, joissa romanssihuijarin vuorosanat ovat valmiina. Huijauksen käsikirjoitus etenee nopeasti jumaloivaksi rakkaudentunnustukseksi, ja ihailija on valmis saapumaan Suomeen lemmittyään katsomaan.
Ensin tosin tarvitaan pieni, muodollinen rahasumma, pari tuhatta dollaria, jolla matkan esteet poistuvat. Ikävän takaiskun jälkeen rahaa tarvitaan lisää. Ja edelleen lisää.
Uutuuskirjassa Huijareidenpaljastaja (Into) kerrotaan esimerkiksi Tainasta, joka on ottanut kahta eri huijaria varten lainaa viidestä pankista. Velkaa on jo 25 000 euroa, ja aviomies on alkanut ihmetellä, miksi vaimo saa jatkuvasti kirjeitä pankeista.
Tunnettu romanssihuijareiden paljastaja Tuula Visa (s. 1942) tutustui ilmiöön jo vuonna 2007, kun alkoi itse saada viestejä amerikkalaisilta kenraaleilta. Hän huomasi, että monilla heistä oli sama profiilikuva.
Kauhukseen hän huomasi myös, että jotkut hänen ystävistään olivat hyväksyneet kaverilistalleen näitä lipeviä tyyppejä.
Erään lehtihaastattelun jälkeen Tuula Visaan otti yhteyttä yhdeksän naista eri puolilta Suomea. Kun Visa vertasi naisten saamia viestejä, iso osa teksteistä oli sanasta sanaan samaa soopaa.
Jotkut romanssihuijarin lähestymiseen haksahtaneista ovat iäkkäitä, mutta joukossa on koulutettuja nelikymppisiä, naisia ja miehiä, sinkkuja, leskiä, eronneita ja naimisissa olevia.
Osa romanssihuijauksista etenee sijoituspetoksiksi tai rahanpesussa avustamiseksi, jolloin asiasta kiinnostuu myös poliisi. Muuan keskisuomalainen nainen sai kymmenentuhannen euron sakot, mutta tästä huolimatta hän jatkoi nettiromanssiaan.
Romanssi päättyy vasta, kun uhri on korviaan myöten veloissa eikä pysty enää lähettämään lisää rahaa. Viestit loppuvat siihen.
Jos rahansa menettänyt ei uskalla kertoa tapahtuneesta läheisilleen, hän voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Takuusäätiöön tai Rikosuhripäivystykseen.
Niiden asiantuntijat tietävät, että romanssihuijaukset ovat nykyään varsin yleisiä ja siinä mielessä uhriksi joutumista on turha hävetä.
Romanssihuijauksen uhrin on mahdollista päästä velkajärjestelyyn ja sitä kautta henkisen toipumisen alkuun. Rohkeimmat päätyvät antamaan vertaistukea saman kokeneille.