Pierukalsarit mittaavat ilmavaivojen määrää – moni päästelee paukkuja luultua enemmän

Malta hetki ennen kuin ajattelet, että kaikkea höpöä sitä tutkitaankin ja lopetat lukemisen. Tutkimuksessa on kyse kyllä pierujen mittaamisesta, mutta motiivit ovat ihan jalot.

Pierujen tai ilmavaivojen dokumentointiin ei ole ollut aiemmin objektiivisia keinoja ja tämä puute korjaantuu nyt. Lisäksi tekniikka tarjoaa aivan uuden keinon saada tietoa suolen mikrobiston toiminnasta arjessa.

Marylandin yliopiston tutkijat Yhdysvalloissa kehittivät Smart Underwear -tekniikan eli fiksut kalsarit, joilla voidaan rekisteröidä suolistokaasujen päästöjä eli pieruja. Kyse on alushousujen ulkopuolelle kiinnitettävästä sensorista, joka rekisteröi vetykaasua.

Vety on hiilidioksidin ja typen ohella yleisin pierujen sisältämä kaasu. Vety heijastaa parhaiten suolen mikrobien toimintaa. Sitä syntyy bakteerien pilkkoessa sulamattomia hiilihydraatteja.

Kalsarit paljastivat, että pieruja päästeltiin keskimäärin 32 kertaa päivässä.  Kuva: Timo Filpus

Ehkä keksijöiden mielessä oli vatsan tauteihin erikoistuneen lääkärin, Michael Levittin, vuonna 2000 kirjoittama toteamus, että on mahdotonta dokumentoida ilmavaivoja. Aikanaan häntä kutsuttiin pierujen kuninkaaksi.

Fiksut kalsarit annettiin ensin kokeiltavaksi ryhmälle terveitä aikuisia. Sensori ei haitannut normaalielämää, vain yksi parista kymmenestä kokeilijasta valitti ongelmista aktiivisen liikunnan aikana.

Kalsarit paljastivat, että kaasuja päästeltiin keskimäärin 32 kertaa päivässä. Yksilöllinen vaihtelu oli suurta, neljästä 59 kertaan. Aiemmat subjektiiviset tutkimukset olivat päätyneet keskimäärin 14 pieruun päivässä.

Sensoreita testattiin myös inuliinin syöttämisen jälkeen. Inuliini on kuitupitoinen sulamaton yhdiste, jota on esimerkiksi sipulissa, parsassa, banaanissa ja rukiissa. Prebioottina se toimii ravintona paksunsuolen hyville bakteereille. Inuliini aiheutti vetypiikkejä osoittaen, että sensori heijastaa suolen mikrobiston toimintaa.

Tutkijoiden suunnitelmissa on Human Flatus Atlas eli vapaasti suomennettuna pierukartasto. Se dokumentoisi kaasun tuotannon vaihtelut ja auttaisi tunnistamaan hankalat ilmavaivat ja kenties niiden aiheuttajat. Hajuhaittoja vety ei kuitenkaan paljasta.