Kuva: Timo FilpusHeikolla käyrällä
Suomalaisen tutkimuksen mukaan osa akuuteista sydänkohtauksista ei selviä ensikäynnillä. Naisilla, ikääntyneillä ja diabeetikoilla on muita isompi riski saada väärä diagnoosi.TilaajalleOireet alkoivat tiistai-iltana, kun vasemmassa käsivarressa tuntui repivää kipua. 57-vuotias Mika Kauppinen oli silloin kotona Ylöjärvellä, ja tästä on aikaa vajaa kolme vuotta.
Kauppinen käy säännöllisesti kuntosalilla, joten hän ajatteli, että kysymys on hermoston väsymisestä ja lihaskireydestä. Mika sai nukuttua yön Buranan avulla.
”Keskiviikkona aamulla kättä repi jo aika kovaa. Mietin, lähdenkö työharjoitteluun vai terveyskeskukseen. Äiti oli unohtunut Dinit-merkkisen nitrosuihkeen meidän pöydälle ja otin sen mukaan töihin varmuuden vuoksi.”
Kauppinen toimi siihen aikaan kylmäasennusharjoittelijana maatiloilla. Hän otti kahden tunnin välein nitrosuihketta, jotta sai sinniteltyä työpäivän loppuun.
”Palattuani töistä kotiin sanoin avovaimolle, että lähden terveyskeskukseen, koska minulla on varmaan sydänkohtaus.”
Ylöjärven terveyskeskuksessa mieheltä otettiin sydänfilmi eli EKG ja mitattiin sydänentsyymiarvot. Tuloksissa ei näkynyt mitään hälyttävää, joten lääkäri arvioi, että kysymys ei ole sydänkohtauksesta, vaan hermopuristuksesta.
Hänet passitettiin terveyskeskuksesta kotiin, vaikka sydänkohtauksen oireet olivat jälkikäteen ajateltuna selkeät.
Lääkäri kysyi Kauppiselta, kuinka kovaa kipu hänellä on asteikolla yhdestä kymmeneen. Miehen vastaus oli kahdeksan.
”Minua ei otettu tosissaan, koska en itkenyt ja porannut. Olen käynyt salilla 40 vuotta, joten en valita pienestä. Kun suomalainen mies tulee lääkäriin, hän on oikeasti kipeä”, Kauppinen muistuttaa.
Mika Kauppinen meinasi kuolla sydänkohtaukseen vajaa kolme vuotta sitten. Kuva: Sanne KatainenSeuraava yö kotona oli hirveä. Hän nukkui vain muutaman tunnin, sillä kättä repi järkyttävästi. Torstaiaamuna avovaimo kehotti miestä menemään lääkäriin, mutta Mika pani vastaan.
”Kävin hakemassa liiteristä puita, ja sitten alkoi repimään myös rintaa ja kaulaa. Kädessä oli hirvittävä tuska. Hiki valui ja vesi tuli silmistä”, Kauppinen kuvailee.
Mies käveli kotona ympäriinsä, mikä pahensi tilannetta. Hän meni makaamaan sohvalle, ja iho oli kylmä, hikinen ja harmaa. Silloin vaimo soitti hätäkeskukseen.
”Ambulanssimiehet laittoivat minuun mittarit kiinni, mutta EKG:ssä ei näkynyt edelleenkään mitään. Huusin kivusta ja sain matkalla morfiinia ja Dinit-suihketta. Se helpotti vähän oloa.”
”Palattuani töistä kotiin sanoin avovaimolle, että lähden terveyskeskukseen, koska minulla on varmaan sydänkohtaus.”
Mika Kauppinen vietiin ambulanssilla Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Lopulta hän pääsi angiografiaan eli verisuonten varjoainekuvaukseen.
Suoni oli sataprosenttisesti tukossa, ja Kauppiselle tehtiin pallolaajennus Tampereen sydänsairaalassa.
”Voin antaa kaikki kiitokset sydänsairaalalle. Angiografian jälkeen olin jo 20 minuutin päästä teholla”, hän kehuu.
Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) perusterveydenhuollon tilaa Kauppinen luonnehtii katastrofiksi.
”Siinä voi mennä henki, jos lääkäri lähettää terveyskeskuksesta kotiin, kun on sydänkohtaus päällä. Minä en ole ainoa, jolle on käynyt näin”, Kauppinen sanoo.
Myös Potilasvahinkokeskuksen tilastot kertovat samaa viestiä. Vuonna 2025 Potilasvahinkokeskukselle tuli ratkaistavaksi 44 sydäninfarktitapausta, joissa 11:lle maksettiin korvauksia lähinnä viivästyneen hoidon tai diagnoosin vuoksi.
Yhtään sydäninfarkteista johtuneita kuolemia ei Potilasvahinkokeskukselle viime vuonna tullut.
Isäntä ulkoilee päivittäin koiriensa Lunan ja Papun kanssa. Kuva: Sanne KatainenPotilasvahinkokeskukselta voi hakea lain mukaisia korvauksia esimerkiksi, jos on saanut jonkin vamman, pysyvän haitan tai kuollut terveen- ja sairaanhoidossa.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan 1–3 prosenttia akuuteista sydänkohtauksista ei selviä ensikäynnillä. Naisilla, ikääntyneillä ja diabeetikoilla on muita isompi riski saada väärä diagnoosi sydänkohtauksen tullessa.
Tavallisimmat syyt diagnoosin viivästymiseen ovat epätavalliset oireet, jotka saatetaan tulkita esimerkiksi ahdistukseksi, närästykseksi tai lihasperäiseksi. Myös sydäninfarktia mittaava tropononiini-verikoe voi olla vielä oireen alettua negatiivinen ja nousta vasta myöhemmin.
Suomessa on kuitenkin käytössä niin sanottu herkkä troponiinitesti, joka otetaan toistetusti. Potilaat otetaan myös usein herkemmin seurantaan, jotta voidaan varmistua, ettei troponiini nouse alkutilanteen jälkeen.
”Kävin hakemassa liiteristä puita, ja sitten alkoi repimään myös rintaa ja kaulaa. Kädessä oli hirvittävä tuska.”
Mika Kauppisen sydänkohtauksesta on kulunut nyt kohta kolme vuotta. Hänellä on edelleen rytmihäiriöitä, ja myös vasenta kättä repii välillä.
”Se tietenkin vähän pelottaa, mutta mittauksissa verisuonet ovat olleet puhtaita. Pääsääntöisesti voin hyvin ja pystyn elämään normaalia arkea.”
Sydänliitolla on Suomessa satoja eri-ikäisiä vertaistukihenkilöitä, ja Mika on yksi heistä. Hän kehottaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä, jos sydänsairaus pelottaa tai mielessä on kysymyksiä.
Myös läheisille on tarjolla vertaistukea.
”Olen saanut itse paljon apua vertaustuesta. Keskustelin esimerkiksi 80-vuotiaan miehen kanssa, jolle oli tehty sydämen ohitusleikkaus 20 vuotta siten. Ihminen voi elää pitkän ja hyvän elämän, vaikka olisi saanut aiemmin sydänkohtauksen.”
Kauppinen on kärsinyt nuoresta saakka erilaisista perinnöllisistä sydänvaivoista, kuten sydämen nopealyöntisyyskohtauksista (SVT).
Sydämen nopealyöntisyyshäiriöt poistuivat sen jälkeen, kun Mikalle tehtiin 1996 ja 2006 kaksi ablaatiota. Operaatioissa katkaistiin polttamalla sydämen ylimääräisiä johtoratoja.
Myös Mikan tyttärellä ja tyttären pojalla on ollut sydämen nopealyöntisyyskohtauksia. Lisäksi Kauppisen äiti on kärsinyt sydämen rytmihäiriöistä, ja myös vaari sai aikanaan sydänkohtauksen 74-vuotiaana.
Mika Kauppinen treenaa Ylöjärven liikuntakeskus Funin kuntosalilla. Hän on harrastanut vuosikymmeniä kehonrakennusta ja voimanostoa. Kuva: Sanne KatainenSydän- ja verosuonisairaudet tappavat Suomessa vuosittain noin 18 000 ihmistä. Sepelvaltimotauti on yleisin sydänperäisen kuoleman aiheuttaja länsimaissa.
”Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttavat edelleen eniten kuolemia. Ne ovat syynä lähes joka kolmanteen kuolemaan Suomessa”, Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto sanoo.
Vaikka sydänpysähdys tapahtuu usein äkillisesti ja odottamatta, taustalla on usein sille altistavia tekijöitä, kuten verenpaine, kolesteroli, lihavuus, alkoholi, diabetes ja tupakointi.
Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus on Blek-Vehkaluodon mukaan yleisintä Etelä-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla. Vähiten sitä esiintyy Vantaa-Keravan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Klassisten riskitekijöiden, kuten ruokavalion ja liikunnan ohella geenit selittävät maantieteellisiä eroja. Uusi oire rintakehän alueella kannattaa aina tutkituttaa.
Lähes kaikilla ihmisillä esiintyy jonkinlaisia sydämen rytmihäiriöitä. Suurin osa muljahteluista ja tykytyksistä on vaarattomia, ja ne johtuvat yleensä sydämen lisälyönneistä, Mari Blek-Vehkaluoto sanoo.
”Lääkärin arvio on tarpeen silloin, jos rytmihäiriön yhteydessä tajunta hämärtyy, menee kokonaan, jos rytmihäiriö tulee rasituksen yhteydessä tai jos syke on epäsäännöllinen.”
Sydänoireet voivat tuntua Blek-Vehkaluodon mukaan nenän ja navan välisellä alueella.
Kyse ei ole aina klassisesta rintakivusta, vaan sydänkohtaus saattaa ilmetä olkavarteen säteilevänä kipuna, huonovointisuutena tai hengenahdistuksena.
”EKG tallentaa vain sen hetkisen tilanteen sydämen rytmistä. Siksi sydäninfarktia epäiltäessä EKG:tä nauhoitetaan useita kertoja. Sepelvaltimotaudin diagnostiikassa tarvitaan usein varjoainekuvaus, jotta nähdään, onko joku verisuoni tukossa”, Mari Blek-Vehkaluoto kertoo.
Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tehdään vasta siinä tilanteessa, kun tiedetään, että kysymys on todennäköisesti tukoksesta.
Liikunta on lääke moniin sairauksiin, Mika Kauppinen muistuttaa. Kuva: Sanne KatainenMika Kauppinen on harrastanut ikänsä urheilua. Aikaisemmin hän treenasi voimanostoa ja kilpaili myös vahva mies -kisoissa, mutta viime aikoina pääpaino on ollut kehonrakennuksessa.
”Voimanostossa voitin joskus nuorten suomenmestaruuden, ja olen ollut kehonrakennuksessa ikämiehissä SM-kisoissa mitaleilla. Kestävyyspuolella osallistuin 2010 Pirkan hiihtoon, jossa hiihdetään 90 kilometriä”, Kauppinen kertoo.
Sydänkohtauksen jälkeen hän pääsi takaisin urheiluun kiinni osallistuttuaan Sydänkeskuksen HIIT-sydänkuntoutusryhmään. Siellä nostettiin sykkeitä korkeammalle tasolle valvotussa tilassa.
Kauppinen käy 3–4 kertaa viikossa treenaamassa kuntosalilla, ja lisäksi hän lenkittää kahdesti päivässä koiria. Tavoitteena on saada joka vuorokausi täyteen 10 000 askelta.
Kauppisen mukaan sepelvaltimotautipotilaan pitäisi harjoittaa vähintään 1,5 tuntia viikossa hengästyttävää liikuntaa ja kuntosalilla kannattaa käydä kolme kertaa viikossa.
Tähän päälle vielä päivittäinen puolen tunnin arkiliikunta, joka voi olla esimerkiksi imurointia ja lumenluontia.
Ylöjärveläinen Mika Kauppinen on Sydänliiton vertaistukihenkilö. Kuva: Sanne KatainenEnnen sydänkohtausta Mika Kauppinen eli viimeiset neljä vuotta kuin pellossa. Hän ei jaksanut treenata, kuten tavallisesti, ja söi mitä sattui.
Taustalla oli kova työstressi, sillä Kauppinen työskenteli myyntihommissa vakuutusyhtiön asiakkuuspäällikkönä.
”Ennen sitä neljän vuoden jaksoa elin nuoresta pitäen kuin urheilija. Kävin säännöllisesti treenaamassa ja söin tarkasti, yleensä jopa punnitsin kaiken ruokani ja juomani. Toki tuohon väliin mahtui muutamia kuukausia, jolloin elin niin sanotusti normaalia elämää”, Kauppinen kertoo.
Hänen mukaansa pitkäaikainen stressi on varsinkin nuorilla ihmisillä merkittävä sydänkohtauksien riskitekijä. Se on käynyt ilmi Sydänliiton vertaistukikeskusteluissa.
Kauppinen täyttää 60 vuotta maaliskuussa, ja hän on työttömänä.
”Lopetin myyntityöt, koska ne olivat liian stressaavia. Sen jälkeen kävin kylmäasentajakurssin, mutta tässä iässä ei saa enää töitä.”
Kauppinen korostaa, että maailma ei lopu sydänkohtaukseen. Kitaransoittoa ja postimerkkeilyä harrastava ylöjärveläinen elää normaalia arkea.
Tietoja juttuun antoi kardiologian erikoislääkäri, professori Marja Hedmania Itä-Suomen yliopistosta. Lähteenä myös Terveyskirjasto.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
