

Oli tavallinen lauantai-ilta joulukuussa 2021, ja Erkki Nykänen oli juuri tullut saunasta. 52-vuotias mies valitti pientä rintakipua ja vaimo soitti hätänumeroon.
”Ambulanssi lähti ajamaan Nastolasta kotiimme Orimattilan maaseudulle. Parin minuutin päästä tästä sydämeni pysähtyi ja vaimo rupesi elvyttämään”, Nykänen kertoo.
Ensihoito saapui Orimattilaan ripeästi. Sydämen rytmi saatiin palautettua vasta kun sydäniskurilla eli defibrillaattorilla oli annettu kuusi iskua.
Sydäninfarktin yhteydessä mies sai myös pienen aivoinfarktin.
Tilanne oli erittäin vakava, sillä Nykäsen sydän oli pysähtyneenä 17 minuuttia. Sydänpysähdys aiheuttaa ihmiselle yleensä aivovaurion jo 5 minuutissa, Nykänen muistuttaa.
”Vaimon elvytys alkoi tehokkaasti ja ensihoito hoiti hommansa hyvin, että aivot saivat riittävästi happea”, hän kiittelee.
”Heräsin ensimmäisen kerran jouluaattona Meilahden sairaalassa.”
Erkki Nykänen ei muista itse mitään illan tapahtumista. Hän on kuullut kaiken jälkikäteen vaimolta ja lääkäreiltä. Miestä pidettiin kuusi päivää nukutettuna, jotta elimistöön ei tule lisävaurioita.
”Heräsin ensimmäisen kerran jouluaattona Meilahden sairaalassa. Sairaanhoitaja kertoi heti, että mitä on tapahtunut. Minulle tuli turvallinen olo, koska olin paikassa, missä ei ole mitään hätää.”
Erkin kylkiluut murtuivat elvytyksessä, mutta hän ei tuntenut kipua sairaalassa särkylääkkeiden ansiosta.
Lääkäri kävi kertomassa, että Nykäselle tehdään parin päivän päästä avosydänleikkaus. Se vähän jännitti, mutta ohitusleikkaus onnistui hyvin.
Nykänen vietti kaikkiaan puolitoista kuukautta Helsingin Meilahdessa ja Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa.
Hänen piti opetella myös uudestaan kävelemään, koska jalat eivät enää totelleet käskyjä teho-osastolla makaamisen jälkeen.

Sydänkohtaus johtui Erkki Nykäsen kohdalla perintötekijöistä, sillä hänen elämäntapansa olivat varsin hyvät.
Työpaikan terveystarkastus tehtiin kaksi kuukautta ennen sydäninfarktia, ja silloin veriarvot ja kolesteroli olivat kunnossa.
”Sydänkohtaus tuli ihan puun takaa”, hän kertoo.
Onnistunut ohitusleikkaus johti siihen, että Erkki Nykänen kuntoutui täysin. Paino on pudonnut 15 kiloa.
”Kävin juuri ennen joulua mittauksessa, ja olen ikäistäni paremmassa fyysisessä kunnossa. Harrastan crossfittiä pari kertaa viikossa, hiihdän ja pelaan sulkapalloa. Kesällä golf on hyvä ja rauhallinen liikuntamuoto.”
Nykänen on muuttanut ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan Sydänliiton kurssin jälkeen. Hän on vähentänyt kovan rasvan ja suolan syömistä, ja lisännyt kasvisten ja hedelmien määrää lautasella.
”Yleisolo parani aika nopeasti, kun muutin ravitsemusta. Kyljykset ovat jääneet pois, mutta hyvä pihvi maistuu edelleen silloin tällöin.”
”Jos otan lounaalla pihvin, syön sitten illalla enemmän hedelmiä. Se on helppo konsti ajatella ruokailua.”
Tupakkaa Erkki ei polttanut aiemminkaan, ja alkoholia hän on juonut keskivertosuomalaisen miehen verran. Sydänkohtauksen jälkeen täysin tipaton jakso kesti puolitoista vuotta.
”Nykyään otan ruoan kanssa punaviiniä ja juon saunaoluet. Alkoholin kerta-annokset ovat pienentyneet entisestä”, hän kertoo.
Erkki Nykänen korostaa, että terveellinen ruokavalio ei tarkoita pelkästään salaatin puputtamista. Välillä voi myös herkutella.
”Tapaan katsoa aina päivä kerrallaan, mitä syön. Jos otan lounaalla pihvin, syön sitten illalla enemmän hedelmiä. Se on helppo konsti ajatella ruokailua.”
Erkki Nykänen toimii nykyään Sydänliiton vertaistukihenkilönä. Hän on mukana myös järjestön tapahtumissa ja varainkeruussa.
Keski-ikäiset miehet ovat sydän- ja verisuonitautien riskiryhmien kärjessä. Nykänen muistuttaa, että ruokavalion muuttaminen on lopulta suhteellisen vaivatonta.
”Helpoin tapa pysyä terveenä on katsoa, mitä suuhunsa laittaa. Kannattaa suosia kauppojen sydänmerkkituotteita. Terveellisen ruoan ostamiseen ja laittamiseen täytyy aluksi vähän panostaa, sen jälkeen kaikki sujuu helposti.”
Nykäsen mielestä viisikymppisten miesten kannattaa käydä parin vuoden välein terveystarkastuksessa. Ikä tuo mukanaan kaikenlaista kremppaa.
”Vaikka ravinnosta puhutaan paljon, suomalaiset syövät silti aika epäterveellisesti. Varsinkin me miehet kuvitellaan, että eihän meihin mikään tule. Mehän ollaan teräsmiehiä”, hän sanoo.
Erkki Nykänen palasi työelämään viime vuoden huhtikuussa. Eläkeyhtiö kuntoutti häntä puolentoista vuoden ajan.
Lääkärit eivät suositelleet nopeaa paluuta töihin aivoinfarktien vuoksi, jotta lähimuisti ehtii palautua kunnolla. Nykänen toimii työmaapäällikkönä infran rakentamisessa, ja työ on välillä henkisesti kuormittavaa.
”Stressi on yksi riskitekijä sydämelle. Minun on pitänyt opetella siihen, että otan elämän vähän lungimmin. Sydäninfarkti pysäytti ja laittoi elämänarvot uusiksi.”
Nykäsellä on kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Oma ja läheisten hyvinvointi on hänelle aiempaa tärkeämpää.
”Meillä on täällä vain yksi elämä. Kannattaa yrittää nauttia siitä”, Nykänen sanoo.
Sydäninfarkti on äkillisen hapenpuutteen aiheuttama vaurio sydänlihaksessa. Sen syy on lähes aina sepelvaltimotaudin aiheuttama tukos.
Nykyisin sydäninfarktia kutsutaan usein sepelvaltimotautikohtaukseksi tai yleiskielessä sydänkohtaukseksi.
Sydäninfarkti on hengenvaarallinen sairauskohtaus. Sen nopea tunnistaminen ja hoito on tärkeää. Sydäninfarktipotilaista lähes 30 prosenttia ehtii menehtyä ennen hoitoon pääsyä.
Infarktin iskiessä jokainen minuutti on kallis. Välitön soitto hätänumeroon 112 on oikea tapa toimia.
Sydäninfarktin vaaraa voidaan huomattavasti vähentää ehkäisemällä valtimotaudin syntyä. Tärkeimmät keinot ovat tupakoimattomuus, liikunnan lisääminen, kolesterolia alentava ruokavalio ja verenpaineen huolellinen hoito.
Lähteet: Sydänliitto ja Duodecim Terveyskirjasto