Tutkimus: Näin nuorena tehdyt ruokavalinnat vaikuttavat elimistöön myöhemmin
Kaksostutkimus selvitti ruokavaliosta puuttuvien kriittisten ainesten vaikutusta elimistön kunnolle myöhemmässä iässä.
Sokeroidut virvoitusjuomat ovat yksi terveydelle haitalliseksi arvioitu elintarvike. Kuva: Viestimedian arkistoBiologinen vanhenemisnopeus kertoo poikkeamasta kalenteri-iän ja biologisen iän välillä eli siitä, onko ihminen biologisesti vanha vai nuori suhteessa kalenteri-ikäänsä.
Biologista vanhenemista voidaan mitata epigeneettisillä kelloilla. Epigeneettiset kellot ovat koneoppimismenetelmillä kehitettyjä laskentamalleja, jotka ennustavat biologista ikää perintötekijöiden ilmenemistä säätelevien metyyliryhmien perusteella.
Jyväskylän yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako ruokavalio biologista vanhenemisnopeutta nuoressa aikuisuudessa. Tutkimuksen osallistujat olivat 20–25-vuotiaita kaksosia.
Tulosten mukaan ruokavaliot, joissa korostui niukka kasvisten ja hedelmien saanti sekä runsas punaisen ja prosessoidun lihan, pikaruokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö, olivat yhteydessä nopeampaan biologiseen vanhenemiseen.
”Tutkimuksessa pystyttiin tutkimaan myös geeniperimän vaikutusta ruokavalion ja biologisen iän yhteyteen.”
Vastaavasti runsaasti kasviksia ja hedelmiä sekä vain vähän lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sisältävät ruokavaliot olivat yhteydessä hitaampaan biologiseen vanhenemiseen.
”Osa havaituista yhteyksistä voi selittyä myös muilla elintavoilla, kuten liikunnalla, tupakoinnilla ja kehon painolla, sillä sekä terveydelle suotuisilla että terveydelle haitallisilla elintavoilla on taipumusta kasaantua samoille ihmisille”, sanoo tutkijatohtori Suvi Ravi.
”Ruokavaliolla säilyi kuitenkin pieni itsenäinen yhteys vanhenemiseen, vaikka otimme muut elintavat huomioon.”
Koska tutkittavina oli kaksosia, tutkimuksessa pystyttiin tutkimaan myös geeniperimän vaikutusta ruokavalion ja biologisen iän yhteyteen.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteinen geeniperimä, mutta ei kaksosten jakama lapsuuden ympäristö, selittää ruokavalion ja vanhenemisen yhteyttä nuoressa aikuisuudessa.
”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö terveyttä edistävästä ruokavaliosta olisi hyötyä ihan kaikille”, Ravi tähdentää.
Tutkimus on osa Ravitsemuksen merkitys kansantautien ehkäisyssä -tutkimushanketta, jota rahoittaa Juho Vainion säätiö.
Osatutkimuksessa hyödynnettiin Kaksosten kehitys ja terveys (FinnTwin12) -tutkimuksen aineistoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 826 yksittäistä kaksosta ja 363 kaksosparia. Ruokavaliota selvitettiin kyselyllä, jossa osallistujat raportoivat 55 eri ruoka-aineen tyypillisen käyttötiheyden.- Osaston luetuimmat
