Kolmessa kuukaudessa kiireettömään hammashoitoon pääsee yli 80 prosenttia ihmisistä. Kuva: Pekka Fali
Hammashoitoon pääsyssä on suuria eroja Suomen sisällä – nousevat asiakasmaksut kurittavat pienituloisia
Moni suomalainen liioittelee hammassärkyä, jotta pääsee nopeammin hoitoon. THL:n ylihammaslääkäri vaatii ihmisiltä rehellisyyttä.Tilaajalle
Suomalaisten suun terveys on parantunut ja hampaattomuus vähentynyt viime vuosikymmenien aikana. Kuva: Pekka FaliKiireettömään hammashoitoon on vuodenvaihteesta lähtien päästävä kuudessa kuukaudessa. Aikaisemmin hoitotakuu oli kolme kuukautta, mutta Petteri Orpon (kok.) hallitus teki säästötoimia.
Hoitoon pääsy toteutuu koko maassa 97-prosenttisesti uudessa tavoiteajassa puolessa vuodessa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa kertoo.
Kolmessa kuukaudessa kiireettömään hammashoitoon pääsee yli 80 prosenttia ihmisistä. Luku ei ole juuri muuttunut kymmenen viimeisen vuoden aikana.
”Valtakunnallisesti tilanne on aika hyvä, mutta hyvinvointialueiden ja kuntien välillä on paljon variaatiota. Tilastotietojen mukaan esimerkiksi Pohjanmaalla 24 prosenttia ihmisistä ei päässyt hoitoon puolen vuoden sisällä”, Harjunmaa kertoo.
Keski-Uudellamaalla 14 prosenttia, Pohjois-Savossa 11 prosenttia ja Kainuussa 9 prosenttia asiakkaista joutui odottamaan hoitoonpääsyä yli kuusi kuukautta.
Harjunmaan mukaan puoli vuotta on todella pitkä aika odottaa hammastarkastusta, jos hoitoon hakeutumisen syynä on vaiva, jota ei kuitenkaan luokitella kiireelliseksi.
”Jos vaivoja ei ole, odotuksesta tuskin on haittaa, mutta usein kohtuullinen aika on paljon tätä lyhyempi. Itse kannattaisin kolmen kuukauden hoitotakuuta”, hän sanoo.
Hyvinvointialueista esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla 100 prosenttia ja Päijät-Hämeessä 99 prosenttia asiakkaista pääsi hoitoon nykyisen puolen vuoden takuuajan sisällä.
Mikä selittää eroja hoitoon pääsyssä hyvinvointialueiden ja kuntien välillä? Hajunmaan mielestä syitä voi etsiä esimerkiksi ikä- ja väestörakenteesta, sairastavuudesta ja työvoiman saatavuudesta.
”Esimerkiksi Itä-Suomessa on ikääntyvää väestöä keskimääräistä enemmän ja heillä on suuri hoidontarve.”
Ei voi selkeästi sanoa, että pääseekö kaupungeissa vai maaseudulla nopeammin hammaslääkärille. Hän korostaa, että kiireelliseen hammashoitoon pääsee kyllä Suomessa vuorokauden sisällä.
Hammastulehdus voi aiheuttaa hirvittävää kipua ja olla hoitamattomana pahimmillaan hengenvaarallinen, Harjunmaa muistuttaa.
Joskus ihmiset joutuvat liioittelemaan hammassärkyään, että pääsevät nopeasti hoitoon. Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri ei kuitenkaan halua moittia tavallisia kansalaisia.
”Ihmiset eivät pääosin ole vilpillisiä, vaan heillä on hyvä tarkoitus. Järjestelmä saattaa pakottaa pienen yksilön käyttämään vähän värikynää”, Hietala-Lenkkeri sanoo.
THL:n Ulla Harjunmaa suosittelee, etteivät kansalaisia liioittelisi oireitaan. Se vie paikan ihmisiltä, joilla on oikeasti kiire hoitoon.
”Toivon, että kaikki olisivat mahdollisimman rehellisiä”, Harjunmaa vetoaa.
”Ihmiset eivät pääosin ole vilpillisiä, vaan heillä on hyvä tarkoitus. Järjestelmä saattaa pakottaa pienen yksilön käyttämään vähän värikynää.” Aija Hietala-Lenkkeri
Suun terveydenhuollon asiakasmaksut nousivat vuoden alusta, mikä huolettaa sekä THL:ää että Hammaslääkäriliittoa. Terveyskeskuksissa hammashuollon perusmaksu on esimerkiksi 17,90 euroa, kun hoidon antaa hammaslääkäri.
Perusmaksun lisäksi hampaiden hoidosta ja tutkimuksesta peritään erillisiä toimenpidemaksuja. Maksut vaihtelevat 11,50 eurosta (esimerkiksi puudutus) yli 200 euroon (proteesit).
Kysymys on suurista summista pienituloisille ihmisille, THL:n Ulla Harjunmaa myöntää. Esimerkiksi kallis juurihoito jää helposti tekemättä.
”Mitä pidemmälle hammaslääkäriin menoa viivyttää, sitä kalliimmaksi maksut nousevat, kun sairaudet etenevät”, Harjunmaa sanoo.
”Kun asiakasmaksut ovat korkeita, moni potilas ei voi mennä lääkäriin, vaikka tahtoa ja halua olisikin. Sosioekonominen asema näkyy selkeästi suomalaisten suunterveydessä”, Aija Hietala-Lenkkeri jatkaa.
Kela voi harkinnanvaraisesti korvata toimeentulotukiasiakkaiden hammashoitokustannuksia, ja myös hyvinvointialueet voivat alentaa tarvittaessa asiakasmaksuja.
”Suun terveydenhuollon asiakasmaksut kerryttävät onneksi nykyään terveydenhuollon maksukattoa, mikä on 762 euroa vuodessa. Tämä auttaa monisairaita ihmisiä.” Harjunmaa kertoo.
Naiset käyvät vähän useammin hammaslääkärissä kuin miehet. Lisäksi naiset harjaavat hampaitaan selkeästi miehiä ahkerammin.
Suomalaisten suun terveys on parantunut ja hampaattomuus on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana. Tässä piilee silti pieni ansa, Aija Hietala-Lenkkeri varoittaa.
Aikaisemmin lähes kaikilla ikääntyneillä oli tekohampaat, eikä niistä aiheutunut kustannuksia samalla tavalla.
”Ikääntyvällä väestöllä on suussa valtava määrä hampaita, jotka on hoidettava. Tämä pitäisi huomioida suun terveydenhuollon resurssoinnissa”, Hietala-Lenkkeri sanoo.
Suun terveydenhuollon asiakasmaksut nousivat vuoden alusta, mikä huolettaa sekä THL:ää että Hammaslääkäriliittoa. Kuva: Pekka Fali- Osaston luetuimmat
