Anne Vilander katsoo kuvaa, joka on otettu reilut vuosi sitten. Sen jälkeen alkoivat kovat hoidot, ja nyt henkinen toipuminen. Kuva: Jussi PartanenKaikki muuttui päivässä
Tavallinen terveystarkastus ei paljasta syöpää tai muutakaan vakavaa sairautta. Sen sijaan seulonnoista on hyötyä, minkä Anne Vilander sai kokea reilu vuosi sitten.TilaajalleTukeva kirje postilaatikossa sai Kankaanpäässä asuvan Anne Vilanderin, 63, aavistamaan pahaa. Hän oli käynyt hieman aiemmin lokakuussa mammografia-tutkimuksessa.
Oli vuosi 2023 ja syksy kääntymässä talveen.
Edellisessä seulontatutkimuksessa kaksi vuotta aiemmin kaikki oli kunnossa, ja siinä välissä hän oli tuntenut itsensä täysin terveeksi.
”Aiemmat kirjeet seulontojen jälkeen olivat melko ohuita, mutta nyt kuori oli paljon aiempia paksumpi. Viesti oli, että kaksi lääkäriä oli katsonut kuvani ja minut pyydettiin jatkotutkimuksiin.”
Ne paljastivat, että molemmista rinnoista oli löydetty kasvain.
”Suurin oli vajaat kaksi senttiä. Saatoin tuntea sen itsekin, kun osasin etsiä oikeasta paikasta.”
Ystävä lähti tueksi ja autokuskiksi Poriin, jossa neulatesti kertoi kyseessä olevan syöpä. Sanoja ei tarvittu, kun hän tuli ulos lääkärin huoneesta ja katseet kohtasivat.
Syöpä tulee päivittäin Anne Vilanderin mieleen, vaikka kaikki näyttää nyt hyvältä. Kuva: Jussi PartanenRintasyöpäseulonnat alkoivat 1990-luvulla, ja niitä tarjotaan 50–68-vuotiaille naisille kahden vuoden välein. Vuonna 2022 löydettiin mammografian ansiosta 1 850 rintasyöpää.
Sen lisäksi Suomessa seulotaan kahta muutakin syöpää. Jo 1960-luvulla alkanut kohdunkaulan syövän seulonta on myös kansainvälisesti menestystarina, sillä sen avulla on pystytty pienentämään tämän tyypin syövän aiheuttamaa ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta jopa 80 prosenttia.
Vuonna 2022 seulonnassa löydettiin 1 733 esiastetta tai syöpää.
Uusimpana alkoi suolistosyövän seulonta vuonna 2022. Siinä seulottavat saavat kahden vuoden välein kirjeen, jossa on ohjeet näytteenottoon ulosteesta ja palautuskuori.
Seulontaa kohdennetaan tänä vuonna 60–72-vuotiaille, ja sitä on tarkoitus laajentaa vuoteen 2031 mennessä 56–74-vuotiaisiin. Ensimmäisten vuosien tulokset ovat lupaavia.
Suolistosyövän seulontaan osallistui lähes 80 prosenttia kirjeen saaneista ensimmäisenä vuonna 2022. Henkilö kutsutaan jatkotutkimuksiin, jos ulostegrammasta löydetään vähintään 25 mikrogrammaa verta.
Viidellä prosentilla eli 14 021 henkilöllä verta löytyi raja-arvoa enemmän, ja syytä selvitettiin useimmiten kolonoskopialla eli paksusuolen tähystyksellä.
”Noin kolmanneksella tähystyksessä käyneistä oli seurantaa vaativa syövän esiaste ja runsaalla viidellä prosentilla syöpä”, kertoo seulontajohtaja Tytti Sarkeala Suomen Syöpärekisteristä.
Toisin sanoen ensimmäisenä seulontavuotena paljastui lähes 600 suolistosyöpää ja noin 4 000 sen esiastetta. Monessa tapauksessa varhainen löytäminen tekee mahdolliseksi parantavan hoidon.
Anne Vilander ei voinut ymmärtää, kuinka terveestä tulee vakavasti sairas yhdessä päivässä.
Anne Vilanderin maailma romahti hetkellisesti syöpädiagnoosin jälkeen.
”Mietin, pitäisikö lähteä hakemaan banaanilaatikoita, ettei muiden tarvitse pakata tavaroitani.”
Vilanderilla on kännykässään valokuva, joka on otettu leikkausta edeltäneenä viikonloppuna. Siinä on pitkähiuksinen, kaunis nainen, joka kuukautta aiemmin oli ollut terveen kirjoissa.
Mikään verikoe tai terveystarkastus ei olisi paljastanut syöpää.
Leikkaus alkoi 20. joulukuuta aamulla klo 7, ja samana iltapäivänä klo 16 hän oli jo kotona. Joulu meni yksin sohvalla maaten.
”Vähän huijasin sukulaisia, että minulla on joulun aikana kaveri täällä tukena. Halusin sillä hetkellä olla vain rauhassa ja yksin”, hän muistelee.
Vilander sanoo, ettei hänen lähipiirissään juuri ollut vakavia sairastumisia. Siksikin oli hankala ymmärtää, miten täysin terveestä tulee yhdessä hetkessä sairas.
Anne Vilander on pyrkinyt elämään, kuten ennenkin. Suorittaminen lenkkipolulla on kuitenkin jäänyt, ja nyt hän tekee sen, mikä tuntuu hyvältä. Kuva: Jussi PartanenTerveyttämme aletaan tarkkailla pienestä pitäen neuvoloissa ja pian sen jälkeen koulujen terveystarkastuksin. Tarkkailu jatkuu armeijassa ja myöhemmin työterveyshuollossa.
Kohdentamattomat terveystarkastukset eivät kuitenkaan kerro, olemmeko täysin terveitä vai jopa vakavasti sairaita. Edes pitkälle edennyt sairaus harvoin näkyy verikokeissa tai muissakaan terveystarkastuksen rutiinitutkimuksissa.
Tästä huolimatta terveystarkastuksia tehdään, ja niitä kaupitellaan yksityisillä terveysasemilla. Hintahaitari on parista satasesta useisiin satoihin euroihin.
”Niistä on hyötyä ainakin terveysalan firmojen liikevaihdolle”, sanoo apulaisprofessori Lena Thorn Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osastolta.
Maksuttomia terveystarkastuksia on tarjolla netissä, ja ne usein riittävät kartoittamaan omia elintapoja ja riskejä. Useimmat tulokset ovat itsestäänselvyyksiä. Jokainen aikuinen tietää, että tupakka ja päihteet ovat terveysriski – kuten myös ylipaino, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ravinto.
”Pohdin, olenko huono äiti, koska pojat eivät puhu sairaudestani” – Anne Vilander
Thornin mukaan terveystarkastuksiin lähtevät hanakasti ne, joilla asiat ja elämä ovat kunnossa. Tarkastuksissa eivät yleensä käy ne, joilla elintavat ovat pielessä. Kummankaan ryhmän tapoja on vaikea muuttaa.
”Kansanterveyteen vaikuttaisi tehokkaammin, jos voisimme poistaa köyhyyden ja vaikuttaa elinympäristöömme”, toteaa Thorn.
Huonot elintavat ja sitä myöden sairaudet tuppaavat kasautua väestöryhmille, joilla on heikko koulutus sekä pieni palkka ja vähän omaisuutta.
”Terveyserot köyhien sekä hyvin toimeentulevien ja koulutettujen välillä ovat todella isot. Eliniän ennusteessa on monen vuoden ero”, selittää Thorn.
Hän lisää, että elintapojen eriytyminen alkaa jo varhain. Ammattikoululaisten on esimerkiksi todettu tupakoivan enemmän kuin lukiolaisten.
Huomattava ylipaino lisää Thornin mukaan syöpään sairastumisen riskiä saman verran kuin tupakointi, ja lisäksi se altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, diabetekselle ja mielenterveysongelmille.
Korkea verenpaine ja kolesteroli ovat hälytysmerkkejä, mutta niihinkään harva havahtuu.
”Noin puolella yli 30-vuotiaista on korkea verenpaine. Kansankielellä sanottuna paineet putkissa ovat liian korkeat, ja putkistot hajoavat siksi herkemmin.”
Yli 60-vuotiaista jo noin puolet on monisairaita. Thorn tosin muistuttaa, että monisairauden määritelmä on lievä ja kuulostaa pahemmalta kuin on. Siihen riittää kaksi kroonista sairautta, kuten vaikka korkea verenpaine ja diabetes.
”Usein terveyttä pönkitetään lääkkeillä ja siten tavallaan tehdään sairauksia. Ja mitä useampi lääkitys ihmisellä on, sitä sairaammaksi hän tuntee itsensä.”
Toisinaan sairaudet ovat myös huonoa tuuria. Vaikka eläisi kuinka terveellisesti, mikään ei ole varmaa ja vakava sairaus voi tulla omalle kohdalle milloin vain.
Thorn kehottaa menemään matalalla kynnyksellä tutkimuksiin, jos huomaa jotain huolestuttavaa. Varsin usein esimerkiksi syövän yksi oire on selittämätön laihtuminen.
Hän suosittelee lämpimästi syöpäseulontoihin osallistumista. Niiden avulla voidaan tunnistaa syöpä varhain ja vaikuttaa taudin ennusteeseen.
Anne Vilander on huomannut tarkkailevansa itseään enemmän kuin ennen syöpää. Kuva: Jussi PartanenAnne Vilanderin molemmat rinnat leikattiin, ja sen jälkeen alkoivat raskaat sytostaatti- ja sädehoidot. Niillä pyrittiin varmistamaan, ettei syöpäsoluja jäänyt eikä tauti uusiutuisi.
Imusolmukkeet olivat puhtaat, mikä lupasi hyvää.
”Kun 15 päivää peräkkäin olin sädehoidossa, seinät alkoivat jo kaatua päälle ja aloin kaivata takaisin töihin.”
Sairauslomaa olisi kirjoitettu pitkäänkin, mutta hän tahtoi palata mahdollisimman pian normaaliin päivärytmiin. Kehitysvammaisten parissa työskentelevä Vilander tekee nyt lyhennettyä viikkoa ja kaavailee eläköityvänsä parin vuoden päästä.
Hän käy kontrollissa kerran vuodessa, ja tilanne vaikuttaa hyvältä. Periaatteessa ensi kesänä hänet voitaisiin katsoa paperilla terveeksi, jos mitään ei ilmene.
Elämä on palannut uomiinsa, mutta ei täysin ennalleen.
”Ajatukset menevät päivittäin omaan itseen ja sairauteen. Jos on esimerkiksi tavallista väsyneempi, miettii, onko kaikki kunnossa. Syöpä on loppuelämän taakka, kuten muiden sairastuneiden kanssa on puhuttu.”
Sisältöä Anne Vilanderin elämään tuovat työ ja lapsenlapset. Kuva: Jussi PartanenHenkinen tuki on noussut arvoonsa Vilanderin toipumisessa. Hän antaa ison kiitoksen Satakunnan Syöpäyhdistykselle ja sairaanhoitaja Päivi Horpulle.
Tämän kanssa hän on voinut purkaa mieltä niin paljon kuin on ollut tarvetta. Keskustelut ovat luonnollisesti pyörineet sairauden ympärillä, mutta puhua on voinut kaikesta muustakin.
Vilander ja Horppu järjestivät Kankaanpäässä vertaistukiryhmän, jossa kokoontuu kolmen vuoden sisällä sairastuneita. Keskustelut ovat osoittaneet, että useimpien kokemukset ovat yhteneväiset.
”Pohdin esimerkiksi, olenko ollut huono äiti, koska pojat eivät puhu sairaudestani. Jokainen äiti sanoi kuitenkin samaa: tyttären kanssa voi puhua mutta ei pojan. Miehet ovat selvästi epävarmoja, miten heidän pitäisi kohdata syöpä.”
Vanhin poika asuu lähellä, ja tämän lapset ovat Vilanderille tärkeitä.
”Touhuan kaikkea heidän kanssaan. Käyn katsomassa kiekkopelejä ja kuljetan treeneissä.”
Aiemmin hän viihtyi salilla ja lenkkipoluilla hiki pinnassa, mutta sairaus laittoi arvoja uusiksi. Lenkkeilyä ja salitreenejä on tarkoitus jatkaa mutta uudelta pohjalta.
”Enää en suorita, vaan teen sen, mikä tuntuu hyvältä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
