Haapavetisen Veeran, 21, elämä muuttui silmänräpäyksessä neljä vuotta sitten – rattijuoppo ajoi päin

Haapavetinen Veera Uusitalo, 21, järjesti vuodenvaihteen jälkeen jättiyllätyksen.

Hän nousi ylös pyörätuolista, omille jaloilleen.

Itkuhan siinä tuli. Meiltä kaikilta. Sain kunnian olla ensimmäisten joukossa todistamassa ihmettä, johon eivät edes lääkärit uskoneet. Päivä päivältä kävelymatkat pidentyvät.

”Välillä on ollut suuriakin epätoivon hetkiä, mutta tein sen minkä itselleni lupasin. Tai oikeastaan pakotin lupaamaan. Matka tähän hetkeen ei ole ollut helppo. Itkua, hikeä ja sitä kuuluisaa hammasten kiristelyä on nähty ja paljon”, Veera hymähtää.

Pyörätuolista on tullut Veeralle uusi normaali, mutta Portion Boysin nimmareille varustettu apuväline saa aikanaan siirtyä telakalle. Sen hetki ei ole vielä, mutta taival käveleväksi Veeraksi on hyvällä alulla.

”Paljon menetin, mutta tilalle on tullut myös uutta ja pysyvää. Hetkittäin jopa jotakin kaunistakin.”

Näin Veera Uusitalo muotoilee nykyistä elämäänsä.

Kaikki muuttui neljä vuotta sitten, vuoden 2020 maaliskuussa.

Veera Uusitalolla on alkanut elämässään uusi vaihe, jonka myötä hän sanoo löytävänsä vielä oman paikkansa. ”Uuden minäkuvan rakentaminen vie aikaa, mutta sirpaleista tulen kasaamaan entistä vahvemman Veeran.” Kuva: Anne Anttila

Talvisena viikonloppuyönä Veera ja hänen poikaystävänsä Ilmari Kuorikoski olivat palaamassa kaverinsa syntymäpäiviltä, kun itsetuhoinen rattijuoppo ajoi huomattavalla ylinopeudella Veeran ohjaaman auton keulaan.

Ilmari menehtyi onnettomuuspaikalla ja Veera loukkaantui vakavasti.

Tuona samaisena yönä myös Portion Boysin jäsenistä kaksi, aviopari Mikael ja Tiina Forsby, olivat palaamassa keikalta ja tulivat ensimmäisenä onnettomuuspaikalle.

”Tämän yön tapahtumista alkoi yhteinen matkamme. Tragedian seurauksena syntyi kaunis ystävyys, sillä tapahtuma yhdisti ja lukitsi”, Veera kertoo.

Hän aikoo tehdä Ylivieskan Ryskypäivillä 22.3.2024 vaikuttavan ensiesiintymisensä. Veera ja Portion Boys esittävät yhdessä Veeran tsemppibiiseihin lukeutuvan "Elämän ABC".

Tämä on osoitus siitä, että kun on tahtoa, kaikki on mahdollista.

(Esiintyminen jouduttiin valitettavasti perumaan sairastumisen vuoksi.)

Ilman Forsbyn pariskuntaa Veera Uusitalo ei olisi kertomassa erityislaatuista tarinaansa. Ei ainakaan tässä muodossa, omin sanoin ja unelmiinsa vahvasti uskoen.

”He ovat pelastajiani, arkienkeleitäni ja elämäni suuria sankareita. Heidän ansiostaan olen saanut uuden mahdollisuuden elämään ja sen eri sävyihin. Moni asia on muuttunut. Myös rikkoontunut minäkuvani on eheytymässä, pala palalta ja pikkuhiljaa. Vaikka matka on vielä aluillaan, elämälleni on löytymässä kuitenkin uusi suunta ja ennen kaikkea tarkoitus”, Veera muotoilee.

Tällä hetkellä Veeralle kuuluu hyvää.

”Niin, kuntoutus on edistynyt ja tuen kanssa myös kävelymatkat ovat pidentyneet. Päivän aikana olen kävellyt jopa sata metriä. En yhtäjakoisesti, mutta pienissä jaksoissa. Toki kaikki päivät eivät ole samanlaisia ja arkeen mahtuu myös vähemmän hymyä. Olosuhteet huomioon ottaen olen kuitenkin tyytyväinen. Kun "päätyöni" on tällä hetkellä itsensä kuntouttaminen, niin tulostakin on syntynyt.”

Ilonpisaroita. Pieniä ja välillä isompiakin. Elämään mahtuu myös arkea kannattelevia tähtihetkiä ja näistä Veera on saanut kuluneen vuoden ajan nauttia useammankin kerran.

Yksi tärkeimmistä ajoittuu vuodenvaihteeseen, jolloin Veera pääsi ensimmäisen kerran onnettomuuden jälkeen käymään kotinsa yläkerrassa.

”Portaita menin ja portaita tulin. Olihan se kova suoritus. 14 porrasta ja neljä pykälää vielä päälle. Sinne sitä kuitenkin mentiin, omin jaloin ja veeramaisella tahdonvoimalla. Tunne oli mitä mahtavin”, Veera kuvailee onnellisena.

Veera Uusitalo on näyttänyt omalla esimerkillään sen, että mahdotonkin voi muuttua mahdolliseksi ja kaikesta on mahdollista selviytyä. Kuva: Anne Anttila

Kun on tahtoa, on myös mahdollisuuksia. Tästä on muotoutunut Veeran tärkeimpiä voimalauseita.

”Välillä epäusko iskee lujaa, kun elämän on joutunut tahtomattaan aloittamaan puhtaalta pöydältä. Onnistumiset antavat kuitenkin uutta voimaa ja tahdon lujuutta. Hyvänä esimerkkinä on hetki, jolloin nousin pyörätuolista ylös ja ryhdyin kellottamaan aikaa. Olihan se toivoa lujittava tilanne, kun pystyin seisomaan kokonaiset kaksi minuuttia ilman minkäänlaista tukea. Sen jälkeen sanoin itselleni, että pois tieltä risut ja männynkävyt, täältä tulee Veera.”

Matka on vielä kesken, mutta jo olemassa oleva sisältö on puhutteleva, koskettava ja täynnä suuria tunteita.

”Onnettomuuden seurauksena unelmani menivät palasiksi, mutta palasista lähdin kasaamaan uusia unelmia. Minusta ei tullut kotitilan jatkajaa, mutta maatalon tyttö on aina maatalon tyttö. Alalla tarvitaan myös asiantuntijoita ja vaikuttajia. Olen kulkenut pitkän matkan varjosta takaisin valoon. Tältä matkalta minulla voisi olla tarjottavaa myös muille. Matka saattaa ajan myötä muotoutua lauluksi tai jopa kirjaksi. Aika näyttää.”

Portion Boysin nimikirjoitukset koristavat pyörätuolia.  Kuva: Anne Anttila

Tiina Forsby allekirjoittaa Veeran ajatukset.

”Veeralla on paljon annettavaa, sillä hänellä on iso paikka ihmisten sydämissä. En pidä mahdottomana ajatuksena myöskään sitä, että jossakin vaiheessa yhdistäisimme voimamme ja ryhtyisimme yhdessä puhumaan vaikka selviytymisestä. Veeran elämännälkä on niin tarttuvaa, että yhdessä tulemme tekemään vielä paljon kaunista”, Forsby kuvailee kiitollisena.

Uusitalo ei peittele tunteitaan eikä myöskään tulevaisuuden haaveitaan.

”Elämässäni on alkamassa uusi vaihe, ajanjakso jota voidaan kuvailla myös uuden aluksi. Olen hiljalleen saanut kiinni nykyhetkestä ja siitä mitä on tapahtunut. Tämä selkeyttää ajatuksia myös tulevaisuuden suhteen. Huominen on auki, mutta uskon, että minullekin löytyy paikka tässä elämän monimuotoisessa rallissa. Uuden minäkuvan rakentaminen vie aikansa, mutta sitten kun se on valmis, haluan luoda elämään mahdollisimman paljon kaunista ja pysyvää.”