Lumenluontia ei kannata aloittaa heti heräämisen jälkeen. Kuva: Petteri Kivimäki
Sydänkohtaus uhkaa lumitöissä erityisesti tähän kellonaikaan – kolaa nuoskalumi varovaisesti
Nuoskalumen kolaaminen on lääkärin mukaan lähes äärimmäinen ponnistus, ja se on yksi yleisimmistä syistä äkilliselle sydänkohtaukselle.Tilaajalle
Painavan lumen lapiointi on fyysisesti raskasta staattista lihastyötä. Kuva: Petteri KivimäkiLumenluonti on hyvää arkiliikuntaa, mutta osalle ihmisistä se on todellinen terveysriski.
”Lumityöt on yksi yleisin taustatekijä äkillisille sydänkohtauksille. Siinä yhdistyy sydämen ja verenkierron kannalta monta erittäin epäedullista asiaa”, Mehiläisen kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Tapio Aalto sanoo.
Pihaa joutuu raivaamaan lumesta usein heti aamulla, jotta pääsee lähtemään autolla töihin. Heräämisen tienoilla ihmisellä on kohonnut riski erilaisiin sydäntapahtumiin.
Lisäksi painavan lumen lapiointi on fyysisesti raskasta isometristä eli staattista lihastyötä, hän sanoo.
”Kylmyys on usein pahaa myrkkyä sydämelle ja verenkierrolle. Lumitöihin yhdistyy myös usein henkinen rasitus. Se ottaa päähän, kun lumitöitä pitää tehdä äkkiä ennen töihin lähtöä.”
Pahimmassa tapauksessa lumitöistä voi seurata äkkikuolema, Tapio Aalto varoittaa.
”Lumityöt on yksi yleisin taustatekijä äkillisille sydänkohtauksille.”
Kardiologin mukaan suurimmassa riskiryhmässä ovat ihmiset, joilla on sydämessä jotain vikaa, kuten sepelvaltimotautia.
”Tämä on erityisesti miesten ongelma, koska he tekevät naisia enemmän lumitöitä. Lisäksi miehillä esiintyy myös useammin sepelvaltimotautia.”
Tapio Aalto kehottaa erityisesti viisikymppisiä suomalaisia varovaisuuteen lumitöissä, jos henkilöllä on korkea kolesteroli, lääkkeistä huolimatta kohonnut verenpaine ja hän tupakoi.
”Aamulla ei kannata punnertaa kiireessä painavaa lunta, vaan piha kannattaa kolata mieluummin töiden jälkeen.”
Lumitöitä kannattaa myös välttää, jos fyysisessä ponnistelussa ilmenee poikkeavaa hengenahdistusta tai rinnan puristusta.
”Se on aina varoitusmerkki. Silloin sydän täytyy ensin tutkituttaa eikä painaa väkisin lumitöitä. Joskus ensimmäinen sydäninfarkti voi tulla myös oireettomalle ihmiselle lumitöiden yhteydessä”, Aalto kertoo.
Nuoskalumen työntäminen ja nostaminen on Tapio Aallon mukaan lähes äärimmäinen ponnistus. Se kysyy ihmisen kaikki voimat.
Nuoskalumi on suojasään pehmentämää märkää ja painavaa lunta. Pakkaslumen kolaaminen on sen sijaan kevyempää.
”Raskaan lumen luonti on yksi arkielämän isoimpia rasitteita. Joka ikinen talvi sairaalapäivystyksessä syntyy tällöin vilskettä.”
Sydänkohtauksille altistavat nimenomaan heräämisen hetki, kylmä ilma sekä äkillinen henkinen ja fyysinen rasitus, lääkäri täsmentää.
Aallon mukaan lumitöissä tulee myös lihasrepeytymiä ja revähtymiä, mutta niitä voi esiintyä minkä tahansa fyysisen askareen yhteydessä.
Jyväskylässä piisasi lumitöitä tammikuussa. Kuva: Petteri KivimäkiSuoraan sängystä ei kannata rynnätä ulos lapion varteen. Jos se on vain mahdollista, lumityöt kannattaa tehdä vasta kahden tunnin päästä heräämisestä.
Tapio Aalto suosittelee aloittamaan lumityöt ensin kevyesti ja siirtymään myöhemmin raskaimpiin työvaiheisiin.
”On eduksi, että kroppa lämpenee ja sydän saa sopeutua rasitukseen.”
Kardiologi ei halua asettaa missään nimessä yläikärajaa lumitöille, vaan kaikki riippuu täysin ihmisen kunnosta ja terveydentilasta.
Aalto muistuttaa, että piilevän sydänvian mahdollisuus kasvaa toki iän noustessa. Tämän vuoksi ikäihmisten kannattaa tehdä lumitöitä hitaasti ja osissa.
Urakkaa voi myös helpottaa teknisillä apuvälineillä, kuten lumilingolla.
Hän haluaa painottaa, että lumenluonnista on harvoin vaaraa tervesydämiselle ihmiselle.
”Lumityöt ovat hyvää hyötyliikuntaa, koska se kehittää sekä kestävyyskuntoa että lihasvoimaa”, Aalto sanoo.
Sydänvaivaisen kannattaa jättää lumitöiden tekeminen mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi puolison, lasten tai naapureiden vastuulle. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
