• Miksi Suomen kuunnelluimman radiokanavan lähetyksen keskeyttää säätiedotus vajaan 300 asukkaan Kumlingesta?

    Merisää on monelle sisämaassakin asuvalle radionkuuntelijalle rakas ohjelma. Tuttu radiojuontaja tatuoi siihen viittaavan symbolin pohkeeseensa.
    Tilaajalle
    Merisää tavoittaa päivittäin lähes kolmesataatuhatta kuulijaa.
    Merisää tavoittaa päivittäin lähes kolmesataatuhatta kuulijaa. Kuva: Timo Heikkala
    Koti|Radio ja TV
    8.2.202520:00
    Jussi Vehkala

    ”Haapasaaressa lämpötila -3 astetta. Tuulta idästä 13 metriä sekunnissa. Pilvistä, näkyvyys 15 kilometriä. Kotkarankki -3, itäkaakko 10, pilvistä 43. Orrengrund -3, itäkaakko 10, pilvistä, yli 20.”

    Tähän litaniaan törmää Yle Radio Suomen kuuntelija kerta toisensa jälkeen. Viidesti päivässä samoihin aikoihin kuulutettava merisää on yksi Ylen vanhimmista ohjelmista. Sitä on lähetetty vuodesta 1926 alkaen.

    Internetin ja lukuisten sääpalveluiden aikakautena ohjelma voi herättää huvittuneisuutta. Miksi Suomen kuunnelluimman radiokanavan lähetyksen keskeyttää säätiedotus vajaan 300 asukkaan Kumlingesta?

    Yleisradion vastaava projektituottaja Antti Karhumäki kertoo merisään olevan osa Yleisradion vakiintunutta julkisen palvelun tehtävää, jolla on konkreettinen tarkoitus.

    ”Merisää on suunnattu sekä ammattimerenkulkijoille että huviveneilijöille. Varsinkin huviveneilijät voivat liikkua sellaisissa paikoissa, joissa ei ole nettiverkkoa, mutta FM-radio toimii kuitenkin. Voidaan siis olla varmoja, että ainakin tätä kautta tieto säästä saadaan perille”, Karhumäki selittää.

    Merisään tiedottaminen ei ole Ylelle lakisääteinen tehtävä, kuten vaaratiedotteiden lähettäminen. Toimituksella on toimivalta päättää, milloin merisää lähetetään.

    ”Käytäntö on kuitenkin sellainen, että merisäätä ei juuri koskaan siirretä. Olen hoitanut näitä viranomaisvastuita viisi vuotta, ja sinä aikana merisäätä on siirretty vain yhden kerran.”

    Tämä tapahtui vuonna 2022, kun presidentti Sauli Niinistön kultarantakeskusteluja lähetettiin suorana. Puhumassa oli silloinen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, ja käsittelyssä oli Suomen liittymisprosessi Natoon. Merisäätä siirrettiin 20 minuuttia eteenpäin.

    Ainoastaan vaaratiedotteet jyräävät automaattisesti merisään. Merisää olisi lain nojalla mahdollista jättää lähettämättä, mutta näin ei Karhumäen mukaan tehtäisi juuri missään tilanteessa.

    ”Käytäntö on kuitenkin sellainen, että merisäätä ei juuri koskaan siirretä.”

    Antti Karhumäki

    "Korona-aika ja Uudenmaan sulkeminen, Venäjän hyökkäyssota ja kaapelivauriot Itämerellä. Kaikista tämänkaltaisista isoista uutisista on tehty erikoislähetyksiä, jotka ovat muuttaneet radion ohjelmistoja, mutta merisäätä ei ole tarvinnut koskaan jättää välistä.”

    Ohjelmalla on valtavasti kuulijoita. Karhumäen mukaan 12.45 lähetyksen merisää tavoittaa keskimäärin 274 000 kuulijaa päivittäin.

    Vaikka merisää ei suoranaisesti koske suurinta osaa kuulijoista, siitä on tullut rakastettu ohjelma ja kanavan lippulaivatuote, josta ollaan toimituksessa ylpeitä.

    ”Meille tulee kohtuullisen useinkin yhteydenottoja, että esimerkiksi ohjelmasta tykkäävä mummu täyttää 70 vuotta. Kysytään, voisiko hän tulla lukemaan merisään studioon. Joudun näihin pyyntöihin valitettavasti vastaamaan, että se ei ole mahdollista”, Karhumäki kertoo huvittuneesti.

    ”Vaikka joku ulkopuolinen saattaisi kyseenalaistaa, onko merisäälle enää tarvetta, niin kyllä sille on”, Karhumäki sanoo.
    ”Vaikka joku ulkopuolinen saattaisi kyseenalaistaa, onko merisäälle enää tarvetta, niin kyllä sille on”, Karhumäki sanoo.  Kuva: Timo Heikkala

    Radio Suomen juontaja Sanna Pirkkalainen on lukenut merisäätä yli kymmenkunta vuotta. Hän tykkää merisäästä niin paljon, että on jopa tatuoinut pohkeeseensa kuvan Strömmingsbådanin majakasta, jonka alapuolella lukee ”Melkein selkeää”.

    Merisään kuulutus on tae siitä, että mitään katastrofaalista ei ole sattunut.

    ”Jo lapsuudesta muistan, että merisää tuli aina ajallaan. Se on aina omalla paikallaan ja siitä tietää, että valtakunnassa on kaikki hyvin”, Pirkkalainen toteaa.

    Monet kuuntelijat ovat kertoneet Pirkkalaiselle merisään rauhoittavan. Juontajalla on samanlainen kokemus.

    ”Merisää on sekä kuunnellessa että lukiessa miellyttävä mantra. Samat asiat toistuvat ja rytmi on rauhallinen. Se on vähän kuin pieni hengähdyshetki tässä hektisessä maailmassa.”

    Pian jo sata vuotta täyttävä merisää on ollut pitkään arvokas instituutio.

    ”Vietin lapsuudessani paljon aikaa mummolassa. Aina kun säätiedotukset tulivat, meidän piti olla hiljaa, vaikka oltiinkin sisämaassa. Se oli kunnioitusta herättävä hetki.”

    ”Kun tulin alalle, haaveilin pääseväni joskus lukemaan merisäätä. Nyt olen toteuttanut haavettani jo kolmetoista vuotta. Suhtaudun merisään lukemiseen edelleen vakavasti, nautin siitä ja pidän sitä kunniatehtävänä.”

    Pirkkalainen pyrkii lomalla välttämään radion kuuntelua. Kello 12.45 merisää täytyy silti kuunnella myös lomapäivinä.

    Merisää

    Yle Radio Suomen lähettämä säätiedotus merenkulkijoille, jonka sisällön laatii Ilmatieteen laitos.

    Lähetetään eripituisena viisi kertaa vuorokaudessa aikoihin 5.50, 7.50, 12.45, 18.50 ja 21.50.

    Kaikki viisi lähetystä sisältävät vähintään säävaroitukset ja merisääennusteen.

    Kattavin kello 12.45 lähetys sisältää lisäksi säähavainnot rannikkoasemilta, meriveden korkeudet, aallonkorkeudet ja jäätiedotuksen.

    Yksi Ylen vanhimmista radio-ohjelmista, jota on lähetetty vuodesta 1926 alkaen.

    Lisää aiheesta
    • Yle kertoi perjantaina, että yhtiön henkilöstömäärä vähenee 309 työntekijällä. Vähennyksestä on irtisanomisia 156. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO .

      Yhteiskunta | Lapin Kansa: Yle Radio Suomen maakunnalliset radiolähetykset loppuvat

    • Metsäradio perustettiin jatkosodan jälkeen. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.

      Radio ja TV | Yle lopettaa perinteikkään Metsäradion – tällainen ohjelma tulee tilalle

    • Q.Stone esiintyi Provinssirockissa vuonna 1991.

      Musiikki | Kuka muistaa Heikki Silvennoisen hieman tuntemattomamman yhtyeen, joka sai myös kansainvälistä mainetta?

      Tilaajalle
    • Heikki Silvennoinen tunnettiin erityisesti Kummelista. Kalastus oli hänelle mieluista hommaa, vaikka saalista ei aina tullutkaan.

      Radio ja TV | Heikki Silvennoinen lähti kanssamme ongelle vuonna 2016 – tuolloin vakavasta sairaudesta ei ollut vielä merkkejä

    • Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo toivoo herätysliikkeiden käyvän keskustelua virkakysymyksestä.

      Kulttuuri | Helsingin piispa näpäytti herätysliikkeitä kysymyksestä, saako naispappi toimittaa ehtoollisen

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle