
Loppukesällä 2024 Jari Jokivuo oli istuttamassa terijoensalavan taimia joutomaalla Etelä-Virossa sijaitsevalla mökillään.
Naapuri oli varoittanut alueen punkeista. Vaalea lippalakki, pitkähihainen paita, pitkäthousut sekä kumisaappaat kuuluivat Jokivuon vakiovarusteisiin.
Tuona päivänä lippalakki hävisi kuitenkin heinikkoon, ja hän kumartui etsimään sitä.

Jokivuo laittoi mökkinsä talviteloille ja palasi Suomeen. Puut värjäytyivät hiljakseen syksyn hehkuun. 68-vuotias arkkitehti viettää eläkepäiviään Riihimäellä.
”Yhtenä aamuna heräsin enkä kuullut mitään ääniä, en edes omaa puhettani. Suhtauduin asiaan aika rauhallisesti. Ajattelin että sellainen vaiva, joka tulee äkkiä, kyllä lähteekin nopeasti.”
Jokivuo soitti terveysasemalle, jossa hoitaja kehotti häntä kokeilemaan antihistamiinia ja nenäkannua. Lääkärikäynnillä suljettiin pois tulehdukset.
Vasta yksityinen korvalääkäri epäili borrelioosia kuulonmenetyksen aiheuttajaksi. Puolen vuoden kuluttua keskussairaalassa otetut verikokeet näyttivät selvän borrelioosin. Jokivuon diagnoosi pääsi siis viivästymään.
MT on nähnyt Jokivuon useita potilaskirjauksia.

Infektiolääkäri piti mahdollisena, että Jokivuon borrelioosi-infektiolla ja kuulonalenemalla oli ainakin jonkinlainen yhteys.
Tämän jälkeen Jokivuo on saanut kaksi doksisykliini-kuuria. Molempien antibioottikuurien aikana kuulo parantui selvästi, mutta niiden jälkeen huonokuuloisuus palasi.
”Kuurin aikana tuntui mukavalta kuulla esimerkiksi liikenteen ääniä ja kaupassa ihmisten puhetta.”
”Vaimokin hermostuu, kun en kuule mitään. Se on ihan luonnollista.”

Jokivuo asuu vaimonsa kanssa 1920-luvun puutalossa. Haastattelun aikana mies joutuu usein kysymään, että mitä. Hänelle pitää puhua korotetulla äänellä ja selkeästi, vaikka oikeaan korvaan asennettiin hiljattain kuulolaite.
”Vaimokin hermostuu, kun en kuule mitään. Se on ihan luonnollista.”
Kuulonaleneman lisäksi Jokivuota vaivaa tinnitus.
”Se häiritsee ihan hirveästi. Ei pysty aina illalla nukahtamaan.”

Jokivuo kokee, että kukaan ei ota vastuuta hänen hoidostaan. Mies kertoo mielialansa laskeneen huonokuuloisuuden vuoksi.
”On ollut ihan toivoton ja masentunut olo, että elämä oli nyt tässä.”

Lääketiede ei tunne sanaa krooninen borrelioosi. Lääkärit kiistelevät sekä sen diagnostiikasta että hoidosta.
Vaikka itse borrelioosi olisi hoidettu antibiooteilla, tutkimusten mukaan osalle potilaista jää lääkekuurin jälkeen silti oireita. Tätä kutsutaan Post-Lyme-oireyhtymäksi (PTLDS). Kyse on samanlaisesta ilmiöstä kuin esimerkiksi koronassa, jonka jälkeen osalle jää pitkäkestoisia oireita.
Punkin aiheuttamat sairaudet, borrelioosi ja puutiaisaivokuume, ovat yleistyneet Suomessa etenkin viime vuosikymmenen aikana.
Vuonna 2025 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2 712 tapausta. Todellinen määrä on tätä suurempi, koska kaikki eivät esimerkiksi huomaa rengasmaista ihottumaa, sitä ei tule tai hoitoon hakeutuminen viivästyy.
Borrelioosin ja puutiaisaivotulehduksen oireet ja hoito menevät ihmisillä usein sekaisin. Moni luulee punaisen ihottumarenkaan tulevan puutiaisaivokuumeesta, vaikka todellisuudessa ihomuutos liittyy punkkien levittämään borrelioosiin.
Lääkehoitoa puutiaisaivotulehdukseen ei ole, vaan potilasta hoidetaan oireenmukaisesti. Tauti on viruksen aiheuttama, joten antibioottihoidosta ei ole apua toisin kuin borrelioosissa. Puutiaisaivotulehdukseen on kuitenkin rokote.
MT kysyi Lupa- ja valvontavirastolta eli entiseltä Valviralta, onko se vuosien 2015–2025 aikana ryhtynyt kurinpito- ja turvaamistoimenpiteisiin lääkäreiden kohdalla, jotka ovat hoitaneet kroonisen borrelioosin potilaita hoitosuositusten vastaisesti.
Kurinpito- ja turvaamistoimenpiteet tarkoittavat varoitusten antamista, ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista tai pahimmillaan poistamista.
Hoitosuositusten noudattamatta jättäminen tarkoittaisi esimerkiksi pitkien tai ylimääräisten antibioottikuurien määräämistä. Suomessa borrelioosi hoidetaan yleensä vain yhdellä antibioottikuurilla. Jos oireet jatkuvat, voidaan tapauskohtaisesti harkita toista antibioottikuuria.
Maailmalla osa lääkäreistä on määrännyt pitkiä, jopa vuoden kestäviä antibioottikuureja.
Tietojen mukaan Lupa- ja valvontavirasto ei ole ryhtynyt kroonista borrelioosia hoitaneiden lääkäreiden kohdalla kurinpito- tai turvaamistoimenpiteisiin.
Lupa- ja valvontavirastosta korostetaan kuitenkin, ettei voida varmasti sanoa, onko Valvira tai avi käsitellyt yhden potilaan hoitoa koskevia asioita.
Jos Lupa- ja valvontavirasto saisi tietoonsa lääkärin, joka määräisi potilaille pitkiä antibioottikuureja kroonisesti oireileville borrelioosipotilaille, se ratkaisee jokaisen lääkärin tapauksen yksilökohtaisesti.
Kurinpito- ja turvaamistoimenpiteistä päättää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta. Lautakunta toimi 31.12.2025 saakka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (Valvira), ja se on jatkanut toimintaansa 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirastossa.

Tammikuussa 2026 Jari Jokivuo sai infektiolääkäriltä vielä uuden antibioottikuurin borrelioosiin. Miehen huoli oli syy, jonka vuoksi lääkäri päätti uusia reseptin. Borreliabakteerin vasta-aineet olivat myös yhä koholla.
Tällä hetkellä Jokivuo on vain audionomin seurannassa kuulolaitteen vuoksi.
Jokivuo kertoo saaneensa apua terveysasemalta muihin sairauksiinsa kuten diabetekseen, mutta punkin aiheuttamaan sairauteen ei ole apua tullut.
”Hyvä, kun pääsee pääsee edes hoitajalta lääkärille”, hän huokaa.
Jari Jokivuo avaa haastattelun lopuksi ulko-oven ja päästää Bertta-kissan ulos. Kevät puskee maasta ja taivaasta. Keväällä on luvassa puutarhatöitä.
”En pelkää luontoon menemistä kuitenkaan. Pakkohan sinne on mennä.”