Ilman testamenttia avopuolison kohtalo voi olla karu puolison kuollessa
Naiset ovat valmistautuneet kuolemaan miehiä paremmin.
Kuolemaan varautuminen on naisilla yleisempää kuin miehillä. Kuva: Oskar von EssenOP:n kyselyn mukaan naiset ja miehet varautuvat kuolemaan eri tavoin. Siihen valmistaumisessa on eroja myös perhesuhteiden ja tulotason mukaan.
Lähes puolet suomalaisista ei ole varautunut millään tavalla kuolemansa varalta. Eniten asia on koskettanut ikääntyviä ja perheellisiä, selviää OP-ryhmän kyselystä.
”Ajatus kuolemasta tuntuu nuorena kaukaiselta, mikä on myös hyvä asia. Varautumista tulisi kuitenkin miettiä viimeistään, jos on lapsia tai yhteinen omistusasunto toisen henkilön kanssa”, sanoo OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson tiedotteessa.
Kuolemaan varautuminen lisääntyy luonnollisesti iän karttuessa. Kyselyn perusteella asia ei juurikaan kosketa nuoria ja varhaiskeski-ikäisiä. Heistä suurin osa ei ole varautunut kuolemaan mitenkään.
Vastaavasti yli 65-vuotiaista suurin osa on jo alkanut varautua kuolemaan. Kolmannes heistä on tehnyt testamentin ja osa on jo aloittanut kuolinsiivouksen.
”Ilman testamenttia tai henkivakuutusta avopuolisonsa menettävä voi kohdata surun lisäksi merkittäviä taloudellisia vaikeuksia.”
Vastausten perusteella miehet ja naiset varautuvat kuolemaan eri tavoin. Naiset ovat hoitaneet asiansa kuntoon miehiä useammin. Ero korostuu yli 65-vuotiaissa. Vielä siinäkin ikäryhmässä noin kaksi miestä viidestä ei ole valmistautunut asiaan mitenkään.
Perhekoollakin on merkitystä. Jo kahden hengen talouksissa elävät ovat varautuneet kuolemaan huomattavasti useammin kuin yksin asuvat.
Jos taloudessa on kolme tai useampia jäseniä, sitä todennäköisemmin vastaaja on tehnyt toimenpiteitä kuolemansa varalta.
”Moni ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi avopuoliso ei automaattisesti peri puolisoaan. Ilman testamenttia tai henkivakuutusta avopuolisonsa menettävä voi kohdata surun lisäksi merkittäviä taloudellisia vaikeuksia”, Michelsson kertoo.
Yli 65-vuotiailla yleisin tapa varautua kuolemaan on testamentin tekeminen. Nuoremmat puolestaan varautuvat useimmiten henkivakuutuksella tai muulla vakuutuksella, josta maksetaan korvaus kuolemantapauksessa.
Testamentin tekijät ovat yleensä varakkaampia kuin ne, jotka jättävät testamentin tekemättä. Sekin on luonnollista. Heillä on enemmän jaettavaa.
Joka neljäs 65–79-vuotiaista vastaajista kertoo tehneensä jo kuolinsiivousta eli käyneensä läpi tavaroitaan tai järjestelleensä tärkeitä asiakirjoja. Lähes joka kymmenes kertoo suunnitelleensa hautajaisiaan.
”Nämä ovat käytännöllisiä tapoja keventää läheisten taakkaa raskaassa tilanteessa”, Michelsson muistuttaa.
- Osaston luetuimmat
